Kannettava tietokone oli ollut neljä viikkoa ahkerassa käytössä John Brownien tarkistaessa käännöstiiminsä kanssa 2. Korinttolaiskirjettä Mussaun saarella. Se oli toiminut tropiikin kuumuudesta ja kosteudesta huolimatta, tallentaen kallisarvoiset tiedot.
Kun John laittautui lähteäkseen, hän puki kannettavan tietokoneen vesitiiviiseen ja pehmustettuun suojakoteloon ja otti sen mukaansa veneeseen. Se pääsi muun rahdin joukkoon pressun suojiin. Aurinko paistoi veneen laskiessa vesille.
Tyynellämerellä nousi tuuli, kun matkaa oli taitettu puoli tuntia. Mahtavat aallot keinuttivat venettä armotta. Kahden suuren aallon iskiessä veneeseen peräjälkeen se täyttyi vedellä ja upposi. Tavarat lähtivät ajelehtimaan, niin myös tietokone kotelossaan.
Armossaan Jumala piti kättään kannettavan yllä. Se ei vaipunut pohjaan, missä se olisi takertunut pohjan kiviin tai rakoihin, eikä hai nauttinut sitä välipalakseen. Meressä esiintyvät virtaukset eivät liioin kuljettaneet sitä ulkomerta, vaan lähintä saarta päin.
Tietokone kulkeutui 14 km päähän Emiralle. Edes saarta reunustava koralliriutta ei saanut sitä pysähtymään, vaan se huuhtoutui hiekan peittämälle rannalle kuin ihmeen kaupalla. Sieltä sen löysivät asukkaat, jotka etsivät hylystä peräisin olevia tavaroita.
Kahden kuukauden päästä John tuli vaimonsa Marjon kanssa takaisin Emiralle. Koululaiset olivat saaneet vapaata laulaakseen heille. Sen jälkeen saarelaiset, jotka olivat ottaneet tietokoneen talteen, astuivat esiin antaakseen sen Johnille.
John avasi suojakotelon ja painoi virtanappia. Kannettava päästi tutun äänensä ja oli tuota pikaa käynnissä. Kiitollisena John huomasi, että viestit, valokuvat ja ennen muuta käännöstyö olivat ihme ja kumma säilyneet.
Viiden vuoden kuluttua koululaiset lauloivat Mussaun saarella. Tällä kertaa juhlan aiheena oli mussau-emirankielisen Uuden testamentin käyttöönotto!
Teksti: Karen Weaver, käännös: Kirsi Korhonen
Kuva: Karen Weaver, John ja Marjo Brownie
