*Kuria vastusti äidinkielisen opetusohjelman käyttöä koulussaan. Hän uskoi, että jos lapsia opetettaisiin pokomoksi eli heidän äidinkielellään, he eivät voisi menestyä akateemisesti. Kuria ilmoitti äidinkielisen opetuksen parissa toimivalle vapaaehtoiselle, että tätä oli johdettu harhaan ja hämmennetty äidinkielisellä opetuksella ja sen merkityksellä koulutuksessa.
Yhden lukukauden aikana yksi Kurian koulun opettajista kutsuttiin opetusministeriön työpajaan, jonka aiheena oli materiaalin kehittäminen. Kuria oli edelleen järkkymätön siinä, että äidinkieli ei olisi kieli, jota hänen koulussaan käytettäisiin. Hän itse asiassa sanoi opettajalle, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun kukaan hänen opettajistaan osallistuisi äidinkielisen opetuksen työpajaan.
Shadrack Falama ja hänen tiiminsä eivät kuitenkaan antaneet periksi Kurian koulun suhteen. He vierailivat koulussa uudelleen ja uudelleen, kunnes jotain epätavallista tapahtui. “Eräällä vierailullamme olimme hämmästyneitä yllättävästä lämpimästä ja vieraanvaraisesta vastaanotosta. Kuria puhui meille positiivisesti projektista ja siitä, kuinka hän odotti innoissaan äidinkielisiä kirjoja kouluun, jotta opettajat voisivat aloittaa niiden käyttämisen opetuksessa”.
Kuria lupasi, että alkuopetuksen opettajat käyttävät äidinkieltä hallituksen suosituksen “alkuopetuksen tulisi tapahtua lapsille tutulla kielellä” mukaisesti. Pokomonkielisen opetuksen tiimi oli ällistynyt tapahtumien saamasta käänteestä. He esittelivät Kurialle pokomonkielisen kirjan, joka oli tarkoitettu ensimmäiselle luokalle. Kuria kutsui heti yhden opettajista katsomaan kirjaa.
Kurian, joka alun perin oli täysin äidinkielen käyttöä vastaan, asenne muuttui täysin, kun hän huomasi lasten osaavan pokomoa sujuvasti ja kykenevän esittämään pokomonkielisiä tarinoita, lauluja ja perinteisiä tansseja. Äidinkielinen opetus on ollut osa hänen koulunsa toimintatapoja siitä asti.
Teksti: Shadrack Falama
*Rehtori, jonka nimi on vaihdettu
