Oma kulttuuritaustamme vaikuttaa siihen, millaisia merkityksiä annamme asioille, myös raamatunkäännöstyölle.
Viime kesän kristillisissä kesätapahtumissa kysyimme osallistujilta miksi mielestäsi Raamattua kannattaa kääntää? (Ks. Sanalla sanoen, syyskuu 2017). Tämän ”mielipidetiedustelun” tulokset ovat mietityttäneet minua vielä pitkin syksyä: Yhteensä noin 2000 vastaajasta 1300 piti henkilökohtaisen uskon syntymistä tärkeimpänä syynä Raamatun kääntämiseen. Äidinkielisen seurakunnan vahvistamisen näki vahvimpana motivaationa 380 vastaajaa. (Loput vastaukset jakaantuivat kielen ja kulttuurin säilyttämisen ja Jeesuksen paluun jouduttamisenkesken.)
Vaikka vahvasti valikoituneen kohdeyleisön puolittain leikkimielinen kysely ei muodosta tieteellistä tutkimusaineistoa, uskaltaisin väittää, että raamatunkäännöstyö vetoaa suomalaiseen kristittyyn tyypillisesti juuri seuraavasta syystä: Raamattua käännetään, jotta jokainen ihminen voisi itse lukea sitä omalla kielellään (ja tulla uskoon). Kuluneena vuonna tämä näkökulma on korostunut myös 500-vuotisen reformaation merkityksenä.
Se, miksi olen näitä kyselyn tuloksia edelleen pohtinut, liittyy seuraavaan kysymykseen: Lukevatko ihmiset todella itse omalle kielelleen käännettyä Raamattua? Ja jos lukevat, kääntyvätkö he sen seurauksena kristityiksi?
Tilastotietoa lienee vaikeaa löytää, mutta tyypilliset kertomukset eri puolilta maapalloa viittaavat siihen, että ihmiset tulevat uskoon ystävän todistuksen, seurakunnan julistuksen, tai välillisesti myös kristillisen median vaikutuksesta. Joskus ihmeiden tai näkyjen seurauksena.
On hienoa, jos jollekulle myös äidinkielisen Jumalan sanan itsenäinen lukeminen voi olla uskon synnyttävä kipinä. Täytyy kuitenkin tunnustaa, etten vahvasti kirjallisten ja yksilökeskeisten länsimaisten kulttuurien ulkopuolelta (eli sieltä missä raamatunkäännöstyötä eniten tehdään) muista yhtään sellaista tapausta itse kuulleeni. Lähimmäksi pääsevät kertomukset, joissa Jumalan sana on vaikuttanut uskoa, kun Raamatun tekstejä on ohjatusti luettu yhdessä ääneen.
Yksilön lukutaidolla on ilman muuta suuri yhteiskunnallinen merkitys. Samoin mahdollisuus lukea äidinkielistä Raamattua on kristityn suuri etuoikeus. Jumalan valtakunnan laajentumisessa seurakunnan rooli on kuitenkin aivan keskeinen. Seurakunnan yhteydessä yksilön ja yhteisön usko vahvistuu. Seurakunnan yhteydessä ihmeet, näyt ja median kauttakin kuultu julistus saavat merkityksensä.
Seurakunnan on kuitenkin hyvin vaikeaa tai mahdotonta olla valona ja suolana (Matt. 5:13-16) kansan keskellä käyttämättä kansan kieltä. Niinpä Raamattua käännetään, jotta seurakunta voi juurtua kansan keskuuteen ja julistaa sanomaa kansankielellä. Yksilöä korostavassa kulttuurissamme tämä näkökulma ei aina saa ansaitsemaansa tilaa.
Hannu Sorsamo, Wycliffe Raamatunkääntäjien toiminnanjohtaja.
Kirjoitus on joulukuun 2017 Sanalla sanoen -lehden pääkirjoitus.
