Siperiassa isoäidit löytävät Jumalan, joka puhuu heidän omaa kieltään. Kuva: IBT Moscow
”Sinähän puhut venäläisten Jumalasta!” Miten useasti Nina olikaan saanut kuulla tämän lauseen! Hän asui buddhalaisuutta tunnustavien kalmukkien luona Etelä-Venäjällä. Hänen vieraansa joka tapauksessa kuuntelivat kiinnostuksen vallassa, kun hän luki Uutta testamenttia kalmukin kielellä. He olivat iäkkäitä naisia, jotka Nina kokosi yhteen. Eräs 99-vuotias nainen ilmoitti: ”Jos Jeesus Kristus on synnit anteeksiantava Jumala, minäkin haluan tulla kristityksi.” Nina sanookin: ”Kalmukkien on saatava kuulla Jumalan sanaa äidinkielellään käsittääkseen, että Jumala on heidänkin Jumalansa eikä yksinomaan venäläisten Jumala.” Kalmukeilta kuultu vahvistaa tämän. ”Kun jaamme Uusia testamentteja kalmukkien kyläyhteisöihin, luemme pääkohdat Jeesuksen syntymästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Periaatteessa voisimme käyttää venäjää, jota useimmat ymmärtävät. Kalmukit kuitenkin sanovat: ’Kun Jeesuksesta luetaan äidinkielellä, otamme Jeesuksen vastaan omana Jumalanamme, mutta venäjän kielellä venäläisten Jumalana.’ ”
Nina lukee Uutta testamenttia myös erään vanhan miehen kanssa, joka asuu toisessa kaupungissa. ”Menemme hänen luokseen kaksi kertaa kuukaudessa ja luemme kalmukinkielistä Uutta testamenttia yhdessä”, Nina kertoo. ”Kerran mies odotti malttamattomana tuloamme, Raamattu valmiiksi avoinna. Hän näytti paikan Luukkaan evankeliumista. ’Katsokaa nyt, tässä lukee, että vihamiestä tulee rakastaa eikä vihata.’ Paikka oli lyönyt hänet ällikällä, mutta joitakin päiviä mietittyään hän päätteli, että pyhän kirjan täytyi olla tässäkin asiassa oikeassa. Mies oli aikonut maksaa kalavelkojaan eräissä häissä. Siellä hän oli astunut katkeran vihamiehensä eteen ojentaen tälle kätensä, vaikka olikin joutunut hieman kamppailemaan itsensä kanssa. Samalla raskas taakka oli kirvonnut vanhan miehen sydämeltä.”
Teksti: Barbro Lindstrom
Käännös: Kirsi Korhonen
