Ilmiöksi muodostuneen ChatGPT-palvelun julkaisu nosti tekoälyn mahdollisuudet ja vaarat laajaan keskusteluun. Mitä tarjottavaa tekoälyn kehityksellä voi olla raamatunkäännöstyössä? Tarvitaanko ihmisiä enää Raamattua kääntämään? Huhtikuussa Yhdysvalloissa järjestetty konferenssi kokosi yhteen kristittyjä tekoälyn kehittäjiä.
Konferenssin pääpuheessa tietotekniikan tutkija Dan Whitenack SIL Internationalista näytti jokaiselle raamatunkäännöstyötä seuranneelle tutuntyylisen valokuvan: raamatunkääntäjän käyttämässä Paratext-ohjelmaa kannettavalla tietokoneellaan.
Sitten Whitenack näytti toisen kuvan, joka edustaa pelkoja siitä, miten tekoäly voi muuttaa raamatunkäännöstyötä: huone täynnä supertietokoneita ilman yhtään ihmistä.
Jälkimmäinen kuva ei Whitenackin mukaan edusta tekoälyn käyttöä tulevaisuuden raamatunkäännöstyössä.
”Tulevaisuudessa tietokoneesta ei putkahda Raamattu. Tulevaisuus on enemmän tämän näköistä”, Whitenack sanoi näyttäen taas alkuperäistä kuvaa. ”Raamatunkääntäjä tekemässä käännöstyötä uusilla ja kehittyneemmillä apuvälineillä, jotka tulevat kääntäjien ja konsulttien käyttöön heitä auttamaan.”
Suuria teemoja
Floridassa järjestettyyn konferenssiin osallistui kristittyjä, jotka työskentelevät tekoälyn tulevaisuuden parissa maailmanlaajuisen kristillisen seurakunnan näkökulmasta. Tapahtuman järjestäjinä olivat muun muassa SIL International, Every Tribe Every Nation, Biblica ja Amerikan Raamattuseura.
Futuristisen ajattelun, teknisen ammattikielen ja Tähtien sota -viittausten keskeltä nousi viikon aikana esiin monia raamatunkäännöstyötä koskettavia teemoja:
Ensinnäkin tekoäly voi vähentää merkittävästi korkealaatuisen raamatunkäännöksen tuottamiseen tarvittavaa aikaa – ehkä yli puolella. Tekoäly voi lisäksi auttaa kääntäjiä näkemään oman kulttuurikontekstinsa yli. Tekoäly voisi myös tukea seurakuntaa hyvin suunnitelluilla Raamatun tutkimisen apuvälineillä, joissa olisi suunnaton määrä tietoa ja jotka toimisivat monilla kielillä.
Toisaalta tekoäly voisi aiheuttaa vakavaa hengellistä vahinkoa jättämällä ulkopuolelle tuhansia kieliä ja tuomalla huonosti suunniteltuja apuvälineitä Raamatun tutkimiseen. Kristityillä olisi tällöin kiusaus laiskistua ja hämmentyä sekavasta teologiasta. Tarjolla olisi ikään kuin kirjasto ilman kirjastonhoitajia, kaikki kirjat levällään lattialla.
Kolmanneksi, kristittyjen on tärkeää olla mukana tekoälyalustojen ja niiden taustalla olevien eettisten periaatteiden kehittämisessä. Jos emme ole, nämä järjestelmät voivat muodostua raamatullista maailmankuvaa syrjiviksi.
Luotettava opas
Elizabeth Robar, Cambridge Digital Bible Research -järjestön perustaja ja johtaja, katsoi tekoälyn voivan olla luotettava opas, joka ohjaa kääntäjiä ja konsultteja löytämään nopeasti hyödyllisimmät tietolähteet. Ihanteellinen apuväline olisi Robarin mukaan “täysin tietoinen käännöstyöryhmän työn edistymisestä ja käytettävissä olevista lähteistä”. Se olisi tietoinen myös muiden tekemästä aiheeseen liittyvästä työstä ja voisi antaa suosituksia työn tehostamiseksi.
”Luonnoksen tekemisen aikana tällainen ihannejärjestelmä pystyisi ‘katsomaan kääntäjän olan yli’ ja ehdottamaan hyviä ratkaisuja”, Robar kuvasi. Se voisi esimerkiksi esittää kysymyksiä käännös- ja tarkistusprosessien aikana.
”Kun analysoidaan tekstiä – vaikkapa jotakin psalmia – välittyykö sen merkitys käännöksessä? Herättääkö se oikeita tunteita (niitä, joita teksti herätti sen alkuperäisissä lukijoissa)? Välittyvätkö ne käännöksestä? Käytössä olisi ikään kuin virtuaalinen käännöskonsultti”, Robar kuvaa.
Robar korosti, että teknologian tulee palvella käännöstyöryhmää eikä toisin päin. Tekoälyä voitaisiin sisällyttää vaikkapa suoraan raamatunkäännöstyössä kaikkein laajimmin käytetyn ohjelman, Paratextin, tulevaan versioon. Siten ohjelma voisi yhdistää kaikki eri tietolähteet.
Muita kyvykkyyksiä
SIL Internationalin Dan Whitenack mainitsi myös muita asioita, joihin tekoäly kykenee.
Tekoäly voisi auttaa optimoimaan Raamatun kirjojen ja jakeiden kääntämisjärjestyksen. Sen sijaan, että kääntäminen aloitetaan ensimmäisen luvun ensimmäisestä jakeesta, keskeisten sanojen ja ilmaisujen kääntäminen loisi ”kultaisen reitin”. Jokaisen jakeen ja luvun myötä tekoälyn apu paranisi.
Tekoäly voisi tehdä ehdotuksia. Käyttäjän työskennellessä jonkin katkelman parissa hän saa näkyviin käännösehdotuksen tai viittauksen, joka perustuu aiempaan työhön. Tämä on samantapaista kuin mitä Microsoft Word tai Google jo tekevät, mutta se voisi toimia optimoituna raamatunkääntäjille ja sisällytettynä Paratextiin.
”Kääntäjät ovat hyviä työssään”, Whitenack sanoi. ”He tekevät sitä jatkuvasti. Mutta sitten he tulevat esimerkiksi kohtaan, jossa pitää tietää, mikä on efodi (Tuom. 18:14). Heidän on keskeytettävä työnsä ja selattava tusinan verran eri lähteitä. Tähän haluaisimme paremman hakujärjestelmän.”
Kääntäjä voisi vaikkapa kysyä: ”Miksi Joona ei halunnut mennä Niiniveen?” Kehitteillä oleva järjestelmä antaa tarkan vastauksen ja viittauksen kommentaariin. Lähitulevaisuudessa tekoäly pystynee kääntämään tällaisia tietolähteitä monille kielille.
Tekoäly voitaisiin lisäksi liittää nykyisiin laadun arviointimenetelmiin. Röntgenlääkärit käyttävät jo järjestelmiä, jotka auttavat analysoimaan lääketieteellistä kuvamateriaalia ja tekemään diagnooseja. ”Meidän pitäisi kyetä tekemään vastaavaa tarkistustyössä tekoälyn parina, jolloin voimme analysoida ja arvioida käännösluonnoksen selkeyttä ja luonnollisuutta ja havaita puuttuuko (alkutekstin) merkityksestä jotakin tai onko siihen lisätty jotakin”, Whitenack sanoi.
Sputnik-hetki
Keskusteleva tekoälysovellus ChatGPT julkaistiin yleisön käyttöön marraskuussa 2022. Andrew Lang, Oral Roberts -yliopiston matematiikan professori, kutsui kokouksessa sitä tekoälyn Sputnik-hetkeksi, koska se käynnisti asevarustelun kaltaisen kilvan suurten teknologiayritysten ja avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöjen parissa. (GPT on lyhenne sanoista generative pretrained transformer – termi, joka on yhä tuntematon useimmille alan ulkopuolisille.)
Googlen kaltainen hakukone on hyvä löytämään asioita. GPT taas voi itse luoda sisältöä löytämästään tiedosta. Ne oppivat ennakoimaan tiettyjen sanojen tai sarjojen todennäköisyyttä ja tulevat sen vuoksi paremmiksi, mitä enemmän niitä käytetään.
Vaikka suurten teknologiayritysten ensisijaisena tavoitteena on taloudellinen hyöty, maiden hallituksilla voi olla tekoälylle muitakin päämääriä. Langin mukaan Kiinan hallitus on esimerkiksi antanut kehittäjien ymmärtää, että kiinalaisten tekoälyjärjestelmien on oltava sosialismiin suuntautuneita. Olipa motivaationa mikä hyvänsä, kaikilla tekoälyjärjestelmillä on ennakkoasenteita, jotka muodostuvat niihin syötetystä tiedosta.
Lang totesikin, ettei kristityillä ole varaa pysyä näiden keskustelujen ulkopuolella. ”Kirkko on menettänyt monia mahdollisuuksia puhua ja johtaa ajankohtaisissa kysymyksissä. Vaarana on, että samoin käy tekoälyn kanssa. Teknologiayhtiöt eivät tuota kristilliseen maailmankatsomukseen myönteisesti tai ennakkoluulottomasti suhtautuvia järjestelmiä. Meidän tulee olla suunnannäyttäjinä tekoälyn moraaliin ja etiikkaan liittyvässä ajattelussa.”
Kaikki kielet mukaan?
Whitenackin mukaan vain 33:lla maailman kaikista kielistä voi tällä hetkellä saada merkittävää tietoteknistä tukea. Tekoälyä käyttävät käännöspalvelut (esim. Google Translate, Amazon Alexa) rajoittuvat näihin kieliin. Toistaiseksi on myös huomattavasti kalliimpaa kehittää tekoälyn työkaluja kielille, jotka eivät käytä latinalaista aakkostoa.
Whitenack nosti esityksessään esiin tämänhetkisen arvion siitä, että 1 544 kielelle olisi vielä tarpeen aloittaa raamatunkäännöstyö.
”Vaikuttaa siltä, että nämä jäljellä olevat kielet jäävät yhä enemmän syrjään, koska ne eivät ole edustettuina nykyaikaisissa tekoälyjärjestelmissä”, Whitenack kertoi kuulijoille. ”Te kaikki voitte vastata tähän haasteeseen ja puhua sen puolesta, että tekoäly ja kieliteknologia eivät saa lisätä kielten syrjäytymistä. Meidän pitää tuottaa tekoälyn ja kieliteknologian innovaatioita raamatunkäännöstyötä varten. Meidän tulee auttaa ihmisiä Raamatun äärelle, puhuivat he mitä kieltä tahansa. Akateemisten tahojen ja suurten teknologiayritysten ohella te olette niitä, jotka innovoivat tällä alalla.”
Tekoälyn käyttö Raamatun tutkimisessa
GPT-tekoäly käyttää jättimäisiä tietokantoja tuottaakseen esimerkiksi sanoja, kuvia tai ohjelmakoodia käyttäjän antamien kehotteiden pohjalta. Käyttötarkoitukseltaan yleiset GPT:t pystyvät jo nyt vastaamaan Raamattua koskeviin kysymyksiin sen perusteella, mitä aineistoa niille on syötetty. Myös erityisesti Raamattuun keskittyviä GPT:itä kehitetään parhaillaan.
Tämä sisältää myös vaaroja. Mitä jos käyttäjä esittää huonon kysymyksen? (“Mitä 3. Mooseksen kirja sanoo tekoälystä?”) Tai mitä, jos kysymys sinänsä on hyvä, mutta järjestelmään on syötetty teologisesti vinoutunutta tietoa?
Adam Graber, digitaalisen teologian konsultti ja podcast-juontaja, käsitteli näitä kysymyksiä esitelmässään. Hän mukaili aluksi teologi N.T. Wrightin sanoja määritellessään Raamatun sanan tutkimisen päämäärän: olla yhteydessä Jumalaan ja antaa hänen sanansa läpäistä koko olemuksemme; tulla sisäisesti varustetuksi seurakunnan lähetystehtävään maailmassa.
Graberin mukaan hyvin suunnitellut ja oikein käytetyt Raamattu-GPT:t voivat olla merkittävänä tukena tässä prosessissa – mutta eivät, jos niitä käytetään väärin. ”Jumala puhuu ensin. Ei internet emmekä me”, hän sanoi. ”Meidän tehtävämme on saada ravintoa Jumalan sanasta ja käyttää tätä ravintoa voiman saamiseksi ja lähetystyöhön.”
Raamattu-GPT:n käyttäjä voisi Graberin mukaan esimerkiksi kysyä: ”Mitä kysymyksiä tai teemoja tämä Johanneksen evankeliumin 5. luvun jakso haastaa minut pohtimaan?”
”Tämä johtaa edelleen Sanan tutkimiseen, ei Raamatun syrjäyttämiseen jollakin muulla”, Graber sanoi. ”GPT pysyy täydentäjänä eikä muutu korvaajaksi.”
Järjestelmien kehitystyössä onkin huomioitava toivottu käyttötarkoitus.
”Mielestäni meidän on omaksuttava järjestelmän tavoitteeksi Raamatun sanan tutkiminen. Raamattu-GPT:t eivät tule toimimaan suunnittelijoiden aikomusten perusteella. Ne toimivat käyttäjien tottumusten varassa. Suunnittelijoina meidän on kysyttävä, johdattaako järjestelmä Raamatun sanan tutkimiseen vai ainoastaan GPT:n käyttämiseen? Kannustaako järjestelmä pohdintaan ja yhteyteen Jumalan itsensä kanssa? Auttaako järjestelmä käyttäjiä rakastamaan Jumalaa ja saamaan ravintoa hänen Sanastaan? Miten pysymme päämäärässämme olla yhteydessä Jumalaan, muuttua tämän kanssakäymisen kautta ja tulla varustetuksi lähetystyötä varten?”
Mitä otetaan mukaan?
Yksi Raamattu-GPT:n kehittäjien kohtaama avainkysymyksistä on tietokantaan menevän informaation valinta. Mitä jätetään pois ja miksi? Miten otetaan huomioon kirkkokuntien väliset erot? Miten varmistetaan, että erilaiset kristilliset äänet eri kulttuureista pääsevät mukaan?
”Se, jolla on eniten sisältöä tietokannassa, pääsee parhaiten näkyviin”, Graber sanoi.
”Tuotteliaat metodistit saavat enemmän näkyvyyttä kuin hiljaiset mennoniitat. Kuuluvimmat suuntaukset vetävät painopistettä itseensä päin.”
Graberin esitys ei sisältänyt niinkään erityisiä ratkaisuja vaan enemmän tekoälyn kehittäjien rohkaisemista ajattelemaan ennakoivasti. Muutoin maailmanlaajuinen seurakunta voi joutua kärsimään seurauksista.
”Jos suunnittelemme Raamattu-GPT:t huolella, mahdollisuudet voivat olla uskomattomia”, Graber sanoi. ”Uskon, että parhaiten suunnitellut järjestelmät ovat niitä, jotka voivat rohkaista ja auttaa kristittyjä Jumalan yhteyteen, jotta Jumala voi uudistaa heidät ja varustaa lähetystyötä varten.”
Teksti: Jim Killam, Wycliffe Global Alliance
Käännös: Riitta Bonny
