Sanan mahti 

Ihmislajin kyky käyttää kieltä on luomakunnassa ainutlaatuinen taito. Vaikka eläinmaailmassa tieto kulkee mitä kiehtovimmilla tavoilla, puhuttu ja kirjoitettu kieli on viestintäväline vailla vertaa. Luku- ja kirjoitustaito on merkinnyt huimaa edistysaskelta inhimillisen kulttuurin historiassa.  Äänteet ja niitä vastaavat kirjoitusmerkit ovat kehittyneet vuosituhansien kuluessa. Ne eivät ilmaise vain yksittäisiä käsitteitä vaan laajoja Lue lisää…

Ystävyys, joka mullisti Raamatun levitys- ja käännöstyön

Ehkä Jeesus antaessaan lähetyskäskyn tiesi, että vuosisatoja myöhemmin ystävyys kahden miehen välillä antaisi alkusysäyksen ennennäkemättömälle Raamattuja levittävien ja käännöstyötä tekevien järjestöjen väliselle kumppanuudelle ja tämän kumppanuuden kautta toivon kaikkien kansojen evankelioimisesta. Oli vuosi 1989, ja kristilliset johtajat ympäri maailmaa olivat kokoontuneet ystävyyden hengessä Toiseen kansainväliseen maailman evankelioimisen kongressiin (tästä edespäin Lue lisää…

Omenia ja banaaneja

Lapsena pystyimme hyvin erottelemaan “lumen” puuterilumeen (hyvä hiihtoon), nuoskalumeen (täydellinen lumisotaan leikkikentällä) ja käyttökelvottomaan sohjoon. Ja “omena” ei ole vain omena! Ajattelemme heti useita lajikkeita, kuten Jonagoldia, Golden Deliciousia, Valkeaa Kuulasta, ja Punaista Kanelia. Mutta entäpä “banaani”? Meille eurooppalaisille ei luultavasti tule sille mieleen tarkempaa jaottelua, kuten “lumelle” tai “omenalle”.  Lue lisää…

Kirja, jonka söi lehmä

Alussa Jumala loi ihmisen, lehmän ja kirjan. Kun ihminen oli paimentamassa lehmää, lehmä söi kirjan. Siitä lähtien yhteys ihmisen ja Jumalan välillä on ollut poikki. Näin kerrotaan Keniassa 160 000 samburun keskuudessa.  He kokivat, että kirja, jonka lehmä söi, oli Raamattu – sen saisi takaisin vain “lehmän kautta”. * Siksipä Lue lisää…

Valmistautumisen matka

Zetseat Fekadu on asunut Etiopian pääkaupungissa, Addis Abebassa, suurimman osan elämästään. Hän ajatteli oman maansa olevan “kristittyjen maa”. Etiopian kristillinen perintö juontaa juurensa kauas 300-luvulle asti. Raamattua, joka on kirjoitettu maan virallisella kielellä, amharan kielellä, on myös maassa laajasti saatavilla.  Mutta noin 700 kilometrin päässä pääkaupungista Zetseat vieraili yhteisössä, jossa Lue lisää…

Vallasta, vetäytymisestä ja yhteydestä

Olin tammikuussa järjestämässä tapahtumaa, jossa olivat mukana suomalaiset, venäläiset ja etiopialaiset yhteistyökumppanit. Ennen laajemmalle yleisölle markkinoitua foorumia vietimme päivän keskenämme: yhdeksän henkeä kolmesta maasta ja neljästä organisaatiosta. Kerroimme toisillemme elämästämme. Puhuimme perheestä ja uskosta. Emme puhuneet organisaatioista, emme neuvotelleet, emme allekirjoittaneet sopimuksia tai suunnitelleet hankkeita. Kohtasimme toisemme ihmisinä, saman Herran Lue lisää…

Morsian, joka on lunastettu korkeimmalla hinnalla

Istun hmong-ystävieni kanssa ruokapöydässä raamattupiirin jälkeen. Naisten jutut kääntyvät kipeisiin nuoruusajan kokemuksiin. Yksi naisista kertoo, kuinka hänestä maksettiin minimaalisen pienet morsiuslunnaat*. Nykyrahassa se ei vastaisi kuin noin päivän palkkaa, euroissa alle viittätoista. Hän tuntee vieläkin häpeää, koska sulhasen perhe ei pitänyt häntä sen arvokkaampana, eikä muitakaan vaihtoehtoja ollut. Köyhän naisen Lue lisää…

Tietokone joutuu mereen

Kannettava tietokone oli ollut neljä viikkoa ahkerassa käytössä John Brownien tarkistaessa käännöstiiminsä kanssa 2. Korinttolaiskirjettä Mussaun saarella. Se oli toiminut tropiikin kuumuudesta ja kosteudesta huolimatta, tallentaen kallisarvoiset tiedot. Kun John laittautui lähteäkseen, hän puki kannettavan tietokoneen vesitiiviiseen ja pehmustettuun suojakoteloon ja otti sen mukaansa veneeseen. Se pääsi muun rahdin joukkoon Lue lisää…

Kertomus riittää Jamalillakin

Kävelemme kylän halki Alina-tädin luokse hänen kotiinsa. Astelemme pientä, mutaisen heinikkoista polkua pitkin kohti taloa, joka sijaitsee aivan Jamalin niemimaan alapuolella kiemurtelevan Ob-joen rantatörmän tuntumassa. Talon kuistilta avautuvat häikäisevän kauniit maisemat viileän veden ylle. Kopistelemme kenkämme kuistilla ja astumme sisään. Pian olohuoneessa istuu meidän lisäksemme viisi muuta. Lyhyiden kuulumisten jälkeen Lue lisää…

Historia ei alkanut meistä eikä lopu meihin

Lokakuun 12. päivä 2006 oli unohtumaton juhla Sepik-joen varrella Papua-Uudessa-Guineassa. Satoja juhla-asuisia kansalaisia polvillaan Raamattujen kulkiessa ohi. Laulua kanooteista ja lautoilta juhlakansan lähestyessä tärkeää paikkaa, missä painetut Uudet testamentit nähtäisiin ensimmäistä kertaa. Vuosien työ oli valmis ja satoja kirjoja oli jo myyty etukäteen. Kymmenet vieraat olivat majoittuneet käännöstoimistoon ja majoitustiloihin, Lue lisää…