Brittihistorioitsija Tom Hollandin kirja Dominion: The Making of the Western Mind (2019) käsittelee kristinuskon vaikutusta länsimaissa. Hollandin mukaan eräs kristinuskon voiton merkki oli vanhojen pakanallisten sanojen kristillistäminen. Esimerkiksi anglosaksien vainajien maailmaan viittaava sana hel otettiin käyttöön kadotettujen asuinsijana. Kristittyjen pyhin juhlapäivä taas nimettiin keväällä vietettävän pakanallisen Eostre-juhlan mukaan. Beda Venerabilis (672-735) arveli tuon nimen viittaavan muinaiseen jumalattareen. Hollandin mielestä pakanallisten sanojen kristillistäminen ei ollut osoitus pakanamenneisyydelle antautumisesta vaan pakanuuden murskatappiosta. Vasta vanhojen jumaluuksien vallasta syöksemisen jälkeen niiden vetovoima voitiin ottaa kristilliseen käyttöön. Vanhoista pakanallisista sanoista tuli uudessa käytössään kristinuskon voitonmerkkejä.
Nykyään sanojen sisältöä uudistetaan toiseenkin suuntaan. Valistuksen ajasta ponnistanut ja lännessä valtaan noussut sekularistinen ajattelu valjastaa perinteisesti kristillisiä sanoja ja ilmauksia – tietenkin uusin merkityksin – omaan käyttöönsä. Malliesimerkki tästä on sana synti. Tuo ennen vaarallinen peto on nyt kuin balettimekossa yksipyöräisellä ajava karhu, joka mainostaa jäätelöä, syntisen hyvää sellaista. Toisaalta jotkut uskaltautuvat käyttämään synti-sanaa myös paheksuvassa merkityksessä, kunhan käyttö rajoittuu kollektiivisiin kohtalonkysymyksiin (esim. ”ilmastosynnit”) eikä syyllistä yksilöä sen syvällisemmin. Lopullisen lojaalisuuden kohteen paljastava usko-sana on puolestaan militanttien ateistien takomossa taipunut järjenvastaiseksi itselleen uskotteluksi todistusaineiston hampaissa. Rukous ”Jumala auta” on jumalan puutteessa tiivistetty vokaalin ja sanavälin tiputtamisen myötä voimasanaksi, jolla tuonpuoleiseen kuuntelijaan vetoamisen sijasta inspiroidaan tämänpuoleisia kuulijoita pitämään pakkansa kasassa.
Rakkaudenkin kristinusko ja sekulaari populaarikulttuuri määrittelevät eri tavoin. Ilta-Sanomissa siteeratun asiantuntijan mukaan uusperheissä ”toisen lasta ei ole pakko rakastaa”. Jeesus puolestaan kehotti rakastamaan vihamiehiäänkin. Siinä ovat tunne ja tahto tukkanuottasilla. Rakkaus-sanan kanssa painiessa ovat monen raamatunkääntäjänkin hiukset harmaantuneet, kenties irtoilleetkin.
Juha Yliniemi
Kirjoittaja on Himalajalla sanojen merkityksiä puntaroinut kielitieteilijä ja aloitteleva 6. divisioonan jalkapalloilija.
Sanan säilä on uusi palsta, jolla erilaiset kirjoittajat kertovat ajatuksiaan kielestä, kulttuurista, Raamatusta ja lähetystyöstä. Kirjoittajien mielipiteiden ei välttämättä tarvitse edustaa Wycliffe Raamatunkääntäjien näkemystä.
