Uusi Tie -lehden heinäkuun numerossa oli artikkeli, jossa käsiteltiin kristillisten järjestöjen maallistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Artikkeli herätti minut jatkamaan aiheen pohdintaa. Pohdin asiaa yleisellä tasolla, eikä minulla ole mielessäni mitään yksittäistä järjestöä.
Eteläamerikkalainen lähetysteologi Samuel Escobar kuvaa kirjassaan A Time for Mission, kuinka lähetysjärjestöt voivat omaksua liike-elämän tavan toimia ja puhua, jolloin vaikkapa tehokkuus voi nousta työtä hallitsevaksi mittariksi ja yksittäisen ihmisen merkitys jäädä taka-alalle.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta eräs maallistumisen ulottuvuus on, että kristillisyydestä tulee yhä enemmän ihmisten yksityisasia. Kristilliselle järjestölle maallistuminen voi tarkoittaa hengellisyyden ohenemista. Enää ei puhuta iloisesti Jeesuksesta vaan enemmänkin painotetaan sellaisia työmuotoja, jotka ovat yhteiskunnallisesti tai sosiaalisesti merkittäviä. Halutaan olla yhteiskunnallisesti tärkeitä hyväntekijöitä, mikä toki on osa kristityn palvelutehtävää maailmassa.
Kristilliseen uskoon sisältyy kuitenkin samalla tietty loukkaus tälle maailmalle. Risti on Jumalan vastamerkki kaikelle ihmisen omalle uskonnollisuudelle ja omille pyrkimyksille löytää pelastus, kuten ruotsalainen piispa Anders Nygren on muistuttanut. Ei-uskovalle ihmiselle voi olla vaikea perustella, miksi on tärkeää tehdä lähetystyötä ja kääntää Raamattua ihmisten omalle kielelle.
Hengellisen työn tehokkuutta voi olla vaikea mitata. Kuitenkin evankeliumissa on salattu voima, joka voi muuttaa ihmisen elämän nostaen hänet syvältä synnistä uuteen elämään, pimeydestä valoon. Kääntymisen myönteiset seuraukset yhteisöjen elämässä voivat olla usein mitattavia ja havaittavia.
Tietenkään kristillisen järjestön ei tule poteroitua ja vieraantua arkisesta elämästä. Meidän tulee puhua iloisesti ja raikkaasti Jeesuksesta muistaen samalla sen, että meitä kutsutaan elämään Jumalan sanan mukaista elämää ja pysymään uskollisina Raamatulle.
Maailma muuttuu jatkuvasti. Kristillinen järjestö joutuu arvioimaan toimintansa ajankohtaisuutta ja merkitystä yhä nopeampaan tahtiin. On hyvä pohtia, mikä on toimintamme alkuperäinen tarkoitus ja mitä se tarkoittaa tänä päivänä?
Valmistelemme uutta strategiaa tämän syksyn ja tulevan vuoden aikana. Tarkastelemme sitä, miten voimme parhaiten täyttää alkuperäisen näkymme. Etsimme Jumalan tahtoa, mihin suuntaan hän meitä johdattaa.
Marko Pihlajamaa
pastori, toiminnanjohtaja
Kirjoitus on syksyn 2024 Sanalla Sanoen -lehden pääkirjoitus.
