Miten paikallinen taide tukee Raamatun sanoman välittämistä
Teksti: Teija Greed
Pidätkö visuaalisesta taiteesta – maalauksista, valokuvista, elokuvista? Kuinka tätä näköaistin välittämää esteettistä kokemusta voidaan hyödyntää Raamatun sanoman välittämisessä?
Jumala rakastaa meistä jokaista, ja hänen sanomansa on tarkoitettu kaikille kansoille. Miten välittää tämä sanoma jokaiselle ihmiselle häntä puhuttelevalla tavalla? Jokainen kieli on ainutlaatuinen, ja sen avulla voidaan ilmaista Jumalaa ja Raamattua koskevia totuuksia tavalla, mihin mikään toinen kieli ei pysty. Kuitenkin eri puolilla maailmaa, mukaan lukien Venäjällä, ihmiset ovat siirtymässä vanhempiensa kielestä alueen vallitsevaan kieleen. Silti monille heistä oma kieli ja elämäntapa ovat heidän identiteettinsä ytimessä. Kulttuuriin sopeutetut raamatunkertomukset, joissa on usein mukana myös kuunneltava äänitys, toimivat siltana, jonka kautta Jumalan sanoma tavoittaa yhä useamman ihmisen.
Monilla maailman alueilla suullinen viestintä on ihmisille luontevampaa kuin lukeminen ja tarinoiden kerronnan traditio onkin olennainen osa heidän elämäntapaansa. Myös monilla Siperian kansoilla on tällainen kerrontaperinne. Kun käännöstiimi hyödyntää kansan luovuutta ja kerrontaperinnettä, Raamatun sanoma voidaan esittää helposti vastaanotettavassa ja vetoavassa muodossa. Samanaikaisesti kertomukset saattavat olla kääntämässä kielen hiipumisen kierrettä, ovathan ne uusia julkaisuja tällä kielellä.
Tavallisesti kertomuskokoelmaan kuuluu noin 25 Raamatun ydinkertomusta alkaen luomisesta ja päättyen Ilmestyskirjan viimeisiin kuviin uudesta taivaasta ja maasta. Valitessaan ja työstäessään kertomuksia käännöstiimit kiinnittävät erityistä huomiota aiheisiin ja motiiveihin, jotka ovat tuttuja ja merkityksellisiä kansalle, joille kertomukset on tarkoitettu. Yksi monen Siperian kansan pääelinkeinoista on kalastus, joten heitä kiinnostava kertomus on Simon Pietarin ihmeellinen kalansaalis Luukkaan evankeliumin 5. luvusta. Kun halutaan välittää raamatunkertomuksia tietylle kansalle sen kulttuurille ominaisemmalla tavalla, kuvituksella on tässä keskeinen tehtävä.
Raamatunkertomusten teksti seuraa Raamatun sanomaa uskollisesti, ja kuvitus heijastaa niissä mainittuja faktoja. Otetaanpa esimerkkinä kertomus Jeesuksen ylösnousemuksesta, tilanteesta, jossa enkeli ilmestyy hänen haudallaan. Jos kertomus työstetään Markuksen evankeliumin pohjalta, kuvituksessa näkyy vain yksi enkeli. Jos taas kertomus pohjautuisi Luukkaaseen, näkisimme kuvassa kaksi enkeliä. Eräässä projektissa (jossa avustin käännöskonsulttina) taiteilija oli valmistanut kuvan Jeesuksen oikeudenkäynnistä, jossa Pontius Pilatus pesi käsiään. Tiimin työstämä kertomus ei kuitenkaan sisältänyt tätä kohtausta Raamatusta, joten kuva korvattiin toisella dramaattisella kuvalla, joka vastasi kertomuksen kulkua.
Jeesus-vauva korissa
Yksi tärkeitä tapoja, jolla Raamatun sanomaa voidaan tuoda lähemmäksi eri kansoja, on kulttuurisen sopeutuksen kautta: kuinka luonto ja kulttuurille ominaiset esineet kuvataan. Esimerkiksi Baabelin tornista kertovaa šorinkielistä tarinaa havainnollistavassa kuvassa (ks. kuvaa alhaalla) torni sijaitsee kuusien ympäröimällä taigalla. Jeesuksen syntymästä kertovassa tšalkaninkielisessä tarinassa Jeesus-vauva kuvataan lepäämässä perinteisessä vauvojen korissa (ks. kuvaa alhaalla). Kulttuuriin liittyvien esineiden lisäksi myös perinnevaatteet ihmisten yllä tuovat kertomukset lähemmäksi paikallista katsojaa. Ehkä kuitenkin kaikkein vetoavinta ovat ihmiset itse: heidän tutut kasvonpiirteensä ja ilmeensä, jotka heijastavat heidän kokemiaan monenlaisia tunteita. Minulle käännöskonsulttina kaikkein vaikuttavimpia taitavat olla sen tarinan kuvat, jossa Jeesus ajaa riivatusta miehestä ulos pahoja henkiä ja nämä päätyvät sikalaumaan (Markus 5). Kun näkee, miten tämä rauhaton ja runneltu mies (ks. kuvaa alhaalla) muuttuu levolliseksi ja tyyneksi, kun Jeesus parantaa hänet (ks. kuvaa alhaalla), vaikutus on voimakas ja koskettava.
Etnisen taiteen käytöllä Jumalan sanan välittämiseksi uusille yleisöille on hyvin pitkä perinne. Esimerkiksi Kristuksen syntymän jälkeisillä ensimmäisillä vuosisadoilla ihmiset pääsivät tutustumaan Raamatun sanomaan taiteen kautta Rooman katakombeissa ja bysanttilaisissa kirkoissa, joissa maalaukset ja mosaiikit heijastivat selkeästi niiden luojien kulttuuria ja taustaa. Etninen taide yhdistettynä raamatunkertomuksiin pyrkii rakentamaan siltaa 4 000–2 000 vuoden takaisesta Raamatun maailmasta, sen kulttuureista ja kielistä tämän päivän ihmisiin näiden omassa ajassa ja kulttuurikontekstissa. Parhaimmillaan etnisen taiteen käyttö osoittaa, että Jumala on myös meitä varten – keitä sitten olemmekin.
Kirjoittaja on käännös- ja kielitiedekonsultti, jolla on pitkä kokemus työstä Venäjän kansojen ja kielten parissa.
Alempaa löydät siperialaisia kuvia selityksineen.
Kuvien selitykset: paikallinen työntekijä
Jeesus parantaa pahojen henkien riivaaman miehen, Markus 5, eveeni (Pohjois-Siperia, Venäjä). Taiteilija: Sargylana Vinokurova
Kuvissa näkyy eveenikansalle tuttu maisema. Ylläolevassa kuvassa näkyvä jyrkänne ei ole eveeneille tavallinen näkymä, mutta sitä tarvitaan kertomuksen ymmärtämisen takia.
Jeesuksen ympärillä seisovilla ihmisillä on päällään perinteiset asut, jotka on tehty poronnahasta ja koristeltu eveeniornamentein. Heillä on poronkarvasaappaat, ja joillakin heistä on päässään perinteinen päähine. Yhdellä miehellä on kädessään paimensauva.
Taustalla näkyy eveenien teltta-asumuksia ulostyöntyvine savupiippuineen. Poropaimenet käyttävät tällaisia telttoja vielä nykyisin, kun taas puinen vene liittyy menneisiin päiviin.
Kertomus Joonasta, altai (Altain alue, Etelä-Siperia, Venäjä). Taiteilija: Sajana Temejeva
Kuva 1: Joonan kutsu
Kun Joona kuulee Jumalan kutsun lähteä Niniveen, hän lepää altailaisten perinteisessä ail-asumuksessa, kahdeksankulmaisessa puutalossa. Kuvassa näkyy useita esineitä, jotka löytyvät jokaisesta perinteisestä asumuksesta: seinällä riippuu hevoslasso ja ruoka kypsyy perinteisessä tulisijassa ailin keskiosassa. Joonalla on päällään perinteinen altaiasu ja -saappaat. Hän lepää eläimen turkisnahan päällä seuranaan koira. Altaikansa arvostaa koiria erittäin paljon.
Kuva 2: Joonan julistus
Joonan julistus tapahtuu perinteisessä altailaisessa miljöössä. Hänellä ja muilla ihmisillä on päällään perinteiset altaiasut ja -saappaat. Taustalla näkyvissä kauppakojuissa myydään perinteisiä taide-esineitä, kuten pulloja ja mattoja, ja kauempaa pilkottaa tyypillinen altailainen maisema. Jälleen sekä hevosella että koiralla on kuvassa paikkansa.
Baabelin torni, 1. Mooseksen kirja 11, šori (Kemerovon alue, Etelä-Siperia, Venäjä). Taiteilija: Ljubov Arbatšakova
Baabelin torni on sijoitettu taigalle eli siperialaiseen metsään, ja kuuset ympäröivät sitä. Rakentajat käyttävät apunaan hevosia ja perinteisiä kelkkoja tornia rakentaessaan.
Iisakin syntymä, 1. Mooseksen kirja 21, šori (Kemerovon alue, Etelä-Siperia, Venäjä). Taiteilija: Ljubov Arbatšakova
Abrahamilla ja Saaralla on yllään šorikansan perinteiset asut, jotka on kuvattu yksityiskohtaisen tarkasti. Taustalla näkyy perinteinen kartiomainen šoriasumus. Vauva lepää riippuvassa kabaj-korissa. Kulttuurissa merkittävä eläin hevonen täydentää näkymän.
Luominen, 1. Mooseksen kirja 1, tšalkani (Altain alue, Etelä-Siperia, Venäjä). Taiteilija: Sajana Temejeva
Kuva on jaettu kolmeen osaan, mikä heijastaa tšalkaneiden maailmankuvaa: alempi maailma, maa ja ylempi maailma. Taiteilijan kuvitukseen valitsemat eläimet kuten karhu ja peura ovat Altain alueella tavallisia ja tšalkanit metsastävät niitä. Kuvan keskiosaa hallitsee joutsen, jolla on erityinen merkitys tšalkanikansalle. Heidät tunnetaan nimellä ”joutsenkansa”, joka asuu ”Joutsenjoen” varrella (joen venäjänkielinen nimi ”Lebed” merkitsee joutsenta).
Jeesuksen syntymä, Luukas 2, tšalkani (Altain alue, Etelä-Siperia, Venäjä). Taiteilija: Sajana Temejeva
Marialla on kaksi lettiä, mikä osoittaa, että hän on naimisissa, sillä naimattomilla tytöillä on vain yksi letti. Jeesus-lapsi nukkuu perinteisessä riippuvassa kabaj-korissa. Marialla ja Joosefilla on yllään tšalkanien perinteiset asut. Etualalla näkyvät idän tietäjien kädet ojentamassa lahjoja, ja heidän hihansa on koristeltu kirjailuin, mikä on vaurauden merkki. Yksi tietäjistä ojentaa perinteistä sunduk-rasiaa, jossa on hänen lahjansa.
S. Vinokurovan kuvat: © IBT Russia. Kaikki muut kuvat: © Wycliffe Russia.
