Sanoma Kristuksesta saapui nykyisen Etiopian alueelle todennäköisesti hyvin varhain. Jo Apostolien teoissa kerrotaan etiopialaisesta hoviherrasta, jolle Apostoli Filippus selittää kirjoituksia ja jonka Filippus tämän jälkeen kastaa (Ap.t. 8). Myös Raamatun kääntämisellä on Etiopiassa pitkä historia. Viimeisten vuosikymmenten aikana myös suomalaiset kristityt ja seurakunnat ovat saaneet kytkeytyä tähän historialliseen jatkumoon Wycliffe Raamatunkääntäjien ja kumppanijärjestöjen välityksellä. SIL Internationalin työ maassa alkoi 50 vuotta sitten.
Aksumin valtakunta sijaitsi Punaisenmeren rannalla nykyisen Etiopian ja Eritrean alueella ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella. 300-luvulla Aksumin kuningas Ezama julisti kristinuskon valtakuntansa uskonnoksi tultuaan itse uskoon syyrialaisen opettajansa vaikutuksesta. Valtakunnan hallintokielenä oli pitkään kreikka, mutta kansan puhumalle ge’ezin kielelle valmistui koko Raamatun käännös viimeistään 600-luvulla. Etiopian ortodoksikirkko käyttää tätä käännöstä edelleen.
Raamatun tekstejä alettiin kääntää nykyisen Etiopian valtakielelle amharalle mahdollisesti 1700-luvulla, mutta tuolta ajalta olevia käsikirjoituksia ei ole säilynyt nykypäivään. 1800-luvun alussa etiopialainen Abu Rumi käänsi koko Raamatun amharaksi ranskalaisen orientalistin Jean Louis Asselin de Chervillen avustuksella. Abu Rumin kuoltua englantilainen lähetystyöntekijä William Jowett osti käsikirjoituksen Asselinilta. Britannian Raamattuseura julkaisi käännöksen ja levitti sitä Etiopiassa.
Keisari Haile Selassie antoi 1930-luvulla toimeksiannon uuden amharankielisen käännöksen tekemisestä. Valmis käsikirjoitus lähetettiin jälleen Britannian Raamattuseuran julkaistavaksi, mutta käännös ei koskaan päätynyt laajaan jakeluun Italian asevoimien hyökkäyksen ja toisen maailmansodan takia. Vuonna 1947 keisari perusti etiopialaisista ja ulkomaisista asiantuntijoista koostuneen komitean tuottamaan uuden käännöksen heprean- ja kreikankielisten alkutekstien pohjalta. Käännös valmistui vuonna 1961 ja se painettiin keisarin perustamassa kirjapainossa Addis Abebassa. Käännös sisältää kaikki 81 Etiopian ortodoksikirkon kaanoniin kuuluvaa Raamatun kirjaa.
Oromon kielellä on Etiopiassa kymmeniä miljoonia puhujia, pääasiassa maan eteläosissa. Ensimmäisen oromonkielisen raamatunkäännöksen laittoi alulle noin vuonna 1856 syntynyt Onesimos Nesib, joka oli 13-vuotiaana kaapattu orjaksi, mutta jonka sveitsiläinen tutkimusmatkailija osti, vapautti ja ohjasi kouluttautumaan ruotsalaisen lähetysseuran oppilaitokseen. Nesib muutti jatko-opintoja varten Ruotsiin viideksi vuodeksi, mutta palattuaan Etiopiaan hän alkoi kääntää Raamattua äidinkielelleen. Pitkä poissaolo kotiseudulta oli kuitenkin johtanut siihen, ettei hän ilmeisesti enää osannut kieltä kovin hyvin. Avuksi Nesib löysi Aster Gannon, nuoren naisen, jolla oli hämmästyttävän samankaltainen elämäntarina: Myös Ganno oli vapaana syntynyt, lapsena orjuutettu ja vapauduttuaan ruotsalaisten lähetystyöntekijöiden kouluttama. Ganno lienee ollut kielellisesti poikkeuksellisen lahjakas. Raamatun kääntämisen ohella hän laati ensimmäisen oromonkielisen sanakirjan ja tallensi kirjalliseen muotoon suuren määrän perinteisiä kansantarinoita ja lauluja, joita käytettiin myöhemmin oromon lukutaidon opettamisessa. Gannon ja Nesibin raamatunkäännös julkaistiin vuonna 1899.
Tigrinyan kieltä puhuu noin kymmenen miljoonaa ihmistä Etiopian pohjoisosissa ja Eritreassa. 1830-luvulla eurooppalaiset lähetystyöntekijät palkkasivat tigrinyaa puhuneen Matewos-nimisen miehen kääntämään evankeliumit äidinkielelleen. Matewos osasi mahdollisesti myös kreikkaa, koska hänen isänsä oli tigrinyalaisen ruhtinaan palveluksessa työskennellyt kreikkalainen käsityöläinen. Matewosin tuottama käännös lähetettiin Eurooppaan viimeisteltäväksi mutta julkaistiin vasta vuonna 1866. Ensimmäistä koko Raamatun käännöstä tigrinyaksi jouduttiin odottamaan vuoteen 1948 saakka.
Wycliffe-järjestöt alkoivat lähettää työntekijöitä Etiopiaan yhteistyöjärjestö SIL:n raamatunkäännöstyöhön 1970-luvun alussa. Englantilainen John Bendor-Samuel oli käynnistänyt SIL:n työtä Länsi-Afrikassa jo edellisellä vuosikymmenellä ja vuosina 1972-1973 hän kävi Etiopiassa useaan otteeseen etsien mahdollisuuksia laajentaa työtä Itä-Afrikkaan. Bendor-Samuelilla otti tavakseen kävellä Etiopian pääkaupungin Addis Abeban keskustassa rukoillen, että ovet työhön aukeaisivat. Kävelyreitin varrella sijaitsivat Etiopian opetusministeriö, Haile Selassien yliopisto sekä luterilaisen Mekane Yesus -kirkon päämaja. Näissä kaikissa Bendor-Samuel vieraili ja tapasi lisäksi muidenkin kirkkojen ja lähetysjärjestöjen johtajia. Mahdollisuus saada SIL:n työntekijöitä maahan aukesi ensin yliopiston ja myöhemmin Mekane Yesus -kirkon kautta.
SIL:n työ Etiopiassa alkoi matalalla profiililla poliittisen epävakauden keskellä vuonna 1973. Vähemmistökielillä tehtävä työ oli jo ylipäänsä vastoin Etiopian virallista kielipolitiikkaa, joka painotti amharan kielen asemaa. Mutta Mekane Yesus -kirkon pääsihteerillä Kes Gudina Tumsalla oli näky Raamatun kääntämisestä myös paikallisille kielille. Tutustuttuaan Bendor-Samueliin Kes Gudina kokosi eri kirkkojen keskuudesta komitean, joka oli valmis sponsoroimaan kielitieteellisiä kursseja. Kurssit alkoivat vuonna 1974 ja niiden tarkoituksena oli valmentaa etiopialaisia raamatunkäännöstyöhön. Kursseilla opettivat SIL:n, eri lähetysjärjestöjen sekä Etiopian raamattuseuran kouluttajat. Ensimmäisten ulkomaisten lähetystyöntekijöiden joukossa olivat Wycliffe Raamatunkääntäjien Suomesta lähettämä Eeva Gutt ja hänen saksalaisen miehensä Ernst-August Gutt. Kieli- ja käännöstieteellisestä tutkimuksestaan tunnettu Ernst-August toimi kahteen otteeseen myös SIL:n Etiopian työn johtajana (1983-1987, 1991-1995)
Vuonna 1974 keisari Haile Selassie syrjäytettiin ja kymmeniä vanhan hallinnon virkamiehiä teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä. Vallankumousta seurasi 17 vuoden kommunistinen kausi, jonka aikana seurakunta oli ahtaalla. Kaikessa hiljaisuudessa alkoi kuitenkin useiden kirkkojen yhteistyönä raamatunkäännöstyö muutamalla vähemmistökielellä. Lähetystyöntekijöiden liikkuminen maassa oli rajoitettua ja etiopialaisille osallistuminen käännöstyöhön merkitsi uhkaa vainon kohteeksi joutumisesta.
Vuonna 1979 Kes Gudina ja Bendor-Samuel allekirjoittivat sopimuksen SIL:n ja Mekane Yesus -kirkon välillä ja käännöshankkeiden määrä kasvoi. Kes Gudina, jota pidetään etiopialaisen luterilaisuuden teologisena isänä, koki marttyyrikuoleman 50-vuotiaana. Sotilasjuntta sieppasi ja surmasi hänet 28. heinäkuuta 1979.
Sotilashallinnon ja sitä seuranneen kommunistisen hallituksen kaaduttua vuonna 1991 alkoi vapauden aikakausi. Kristillistä työtä pystyi nyt tekemään maassa avoimesti ja uuden hallinnon kielipolitiikassa otettiin tavoitteeksi monikielisyyden vahvistaminen. Tämän suunnanmuutoksen myötä SIL pystyi rekisteröitymään Etiopiassa kansalaisjärjestöksi vuonna 1992 ja ottamaan virallisesti palvelukseensa etiopialaisia työntekijöitä. SIL pystyi nyt myös suorittamaan yhdessä Addis Abeban yliopiston kanssa kartoituksen maassa puhuttavista kielistä, joita on noin 80.
Tänä päivänä raamatunkäännöstyö Etiopiassa on laajaa yhteistyötä eri kirkkojen, järjestöjen ja julkisen sektorin kesken. Työhön kuuluu äidinkielisten mahdollisuuksien vahvistamista monin eri tavoin. Etiopian kirkoissa kristillistä uskoa ilmaistaan ja julistetaan kansankielellä ja kirkot ovat avainasemassa vähemmistökielten lukutaidon vahvistamisessa. SIL Etiopia on viidenkymmenen vuoden aikana kasvanut merkittäväksi toimijaksi sekä käännöstyössä että äidinkielisen lukutaidon ja koulutuksen edistämisessä.
Vuonna 1973 Raamattu oli käännetty neljälle Etiopian kielelle. Nyt koko Raamatun käännöksiä on 16 kielellä ja Uuden testamentin käännöksiä lisäksi 22 kielellä. Vielä tänä vuonna uusia UT:n käännöksiä on valmistumassa seitsemällä kielellä.
Lähteet: Celebrating 50 Years of Fruitful Ministry (SIL Etiopian juhlajulkaisu), Encyclopaedia Aethiopica, Wikipedia.
Wycliffe Raamatunkääntäjien yhteistyöjärjestön SIL Internationalin työn alkamisesta Etiopiassa tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Maaliskuussa järjestettyjen juhlien aikana kysyimme SIL Etiopian johtajalta, miten hän näkee raamatunkäännöstyön merkityksen Etiopiassa. Yonathan Zeamanuel:
“SIL Etiopian näkökulmasta katsottuna raamatunkäännöstyö ja Jumalan missio kulkevat käsi kädessä. Valtaosa Etiopian kristityistä – niin ortodokseista kuin evankelikaaleistakin – on suurista kieliyhteisöistä. Näillä yhteisöillä on ollut Raamattu omalla kielellä pitkän aikaa, mikä on mahdollistanut evankeliumin kuulemisen ja uskoon tulemisen. Raamatunkäännöksellä on keskeinen merkitys lähetystyössä. Tämä näkyy nykytilanteessakin siten, että kristityksi kääntyminen on yleisempää niiden joukossa, joiden kielelle Raamattu tai edes osa Raamatusta on käännetty.
Haluamme palvella kieliyhteisöjä kokonaisvaltaisesti, jotta ne voisivat kukoistaa. Raamatun kääntäminen on tärkeää, mutta työmme ei rajoitu vain kääntämiseen. Haluamme, että vähemmistökielten puhujat saavat koulutusta äidinkielellään, voivat kehittää omaa kulttuuriaan ja voida kokonaisvaltaisesti hyvin.
Kun SIL käynnisti työn Etiopiassa, alkoi maassamme raamatunkäännöstyön toinen aalto. Raamattu on nyt käännetty 16 kielelle, Uusi testamentti lisäksi 22 kielelle, ja raamatunkäännöstyö on aloitettu kaikilla Etiopiassa puhuttavilla kielillä. 34 kieltä on saanut kirjoitetun muodon ja 23 kielellä on käynnistetty äidinkieleen perustuvaa monikielistä koulutusta. Tämän työn ansiosta monet ovat tulleet tuntemaan Jumalan. Monet ovat voineet evankelioida omissa yhteisöissään omalla kielellä. Monet ovat voineet oppia koulussa omalla kielellään ja suorittaa myöhemmin yliopistotutkinnon.
Näen raamatunkäännöstyön tulevaisuuden valoisana. Teknologinen kehitys on tuonut monia uusia välineitä sanoman levittämiseen. Koulutettuja ja osaavia työntekijöitä on paljon aiempaa enemmän. Aiempaa suurempi osa työntekijöistä on paikallisia, mikä tekee työstä kestävämpää. Kirkkojen osallisuus työssä on erittäin suuri. Osittain haasteena on edelleen tuotettujen käännösten käyttö, mikä on kasvava työn painopiste. Kun aiemmin puhuimme vailla raamatunkäännöstä olevista ihmisistä niin nyt puhumme enemmän vailla lukijoita olevista käännöksistä.
Yritän itse aina palvella Herraa siellä mihin Pyhä Henki minua johdattaa. Jumala on osoittanut rakkauttaan, huolenpitoaan ja armoaan minulle monin tavoin elämäni aikana. Minulle ensisijainen osoitus Jumalan rakkaudesta on se, että voin lukea Raamattua omalla äidinkielelläni. Se on antanut minulle mahdollisuuden tuntea Jumala ja palvella häntä.”
Teksti: Hannu Sorsamo, Eeva Gutt, Ernst-August Gutt