Olen Kaisa Niemi, Wycliffe Raamatunkääntäjien uusi jäsen Helsingistä. Minulla on takana sekalainen kokoelma opintoja: vaatesuunnittelijan AMK-tutkinto, maisterintutkinto kulttuuriantropologiasta ja käännöstieteen maisterintutkinto venäjä pääkielenä. Työhistoriani on niin ikään kirjava ja enemmän tai vähemmän koulutusta vastaava. Viimeisin leipätyöni on ollut kirjallisuuden suomentaja. Haaveenani on päästä käyttämään kulttuureihin ja kieliin liittyvää osaamistani Jumalan valtakunnan työssä raamatunkäännöstyön kautta.
Tutustuin lähetystyön maailmaan jo pyhäkoulussa, kun pyhäkoulunopettaja kertoi tarinoita seurakuntamme nimikkolähettien kokemuksista Afrikassa. Parikymppisenä olin lyhytaikaisessa lähetystyössä Lähetysyhdistys Kylväjän Itä-Siperian kentällä. Palo lähetystyötä kohtaan jäi sieltä kytemään, vaikka koinkin, ettei seurakuntatyö ollut minun paikkani. Parisen vuotta myöhemmin tutustuin raamatunkäännöstyöhön ollessani Suomen Lähetysseuran harjoittelussa Thaimaassa ja tajusin, että juuri raamatunkäännöstyö olisi sellainen työmuoto, jossa sekä taipumukseni että persoonani pääsisivät parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön Jumalan valtakunnan työssä. Niistä ajoista on nyt jo yli kymmenen vuotta. Lähtöprosessini on siis ollut varsin pitkä. Otin yhteyttä Wycliffeen ensimmäisen kerran jo vuonna 2013, mutta en kuitenkaan lopulta kokenut ajan (tai kenties itseni) olevan kypsä ulkomaille lähtemiseen. Parisen vuotta sitten ajatus lähdöstä alkoi kuitenkin taas itää ja aloitin jäsenprosessin uudelleen.
Tätä kirjoittaessa olen SIL:n ulkomaantyöntekijöiden koulutuksessa Moorlands Collegessa Englannin etelärannikon vehreällä maaseudulla. Kurssilla on 6 opiskelijaa, ja meillä on yhteensä 6 eri äidinkieltä. Joukossa on mm. perhe, jonka molemmat vanhemmat ovat kaksikielisiä. Keskenään vanhemmat puhuvat englantia, ja äiti puhuu heidän pienelle tyttärelleen ranskaa ja isä thaita.
Opiskeluun kuuluu muun muassa runsaasti fonetiikkaa, eli opettelemme tunnistamaan ja tuottamaan kaikkia mahdollisia äänteitä, joita maailman kielissä voi esiintyä. Fonetiikasta on hyötyä erityisesti niille työntekijöille, jotka tekevät töitä vähemmän tutkittujen kielten parissa, mutta se auttaa myös uusien kielten opiskelussa. Kielenopiskelutaidot ovatkin tärkeä osa koulutusta. Käytännössä opiskelemme sitä, miten on mahdollista oppia kieliä, joilla ei ehkä ole edes kirjoitusjärjestelmää, puhumattakaan oppikirjoista ja järjestäytyneestä kielenopetuksesta. Kolmen viikon ajan kokeilimme taitoja käytännössä: teimme tuntisuunnitelmat oppimamme metodin pohjalta ja opiskelimme Syyrian arabiaa sitä äidinkielenään puhuvan kanssa.
Opintoihin kuuluu myös runsaasti oman maailmankuvan, arvojen ja asenteiden pohdintaa erityisesti vieraiden kielten ja kulttuurien suhteen. Millaisia asioita omassa kulttuurissani pidän itsestäänselvyytenä, mikä voikin olla toisessa kulttuurissa toisin? Mikä saattaisi aiheuttaa vieraassa kulttuurissa erityisen paljon stressiä, ja millaisilla keinoilla opin selviytymään siitä? Kurssin toisella puoliskolla syvennytään siihen, miten kieliyhteisöt saadaan aidosti osaksi käännösprojektia.
Raamatunkäännöstyöhön liittyvistä työmuodoista minua kiinnostaa eniten juuri se varsinainen käännöstyö, koska merkitysten siirtäminen kielestä toiseen on hyvin kiehtova ja mielenkiintoisella tavalla haastava prosessi.
Pyydänkin esirukousta oikean alueen ja kieliryhmän löytymisen puolesta. Odotan mielenkiinnolla sitä, millainen paikka ja tehtävä minua tulevaisuudessa odottaa.
Teksti: Kaisa Niemi
