Nepalin syrjäisten alueiden kouluissa opettajilla on ollut tapana kirjoittaa sekä kysymykset ja vastaukset taululle. Oppilaiden tehtävänä on toistaa ne opettajan perässä ja opetella ulkoa. Tällainen opiskelu ei tue lapsen luovuuden ja oman ajattelun kehitystä. Äidinkieliseen oppimiseen perustuvat opetusmenetelmät puolestaan tukevat.
Äidinkielisen oppimisen opetusmenetelmät otettiin lhomien esikouluissa käyttöön jo vuonna 2016 ja vuotta myöhemmin myös Ulkoministeriö aloitti hankkeelle taloudellisen tuen. Nepalilainen NELHOS, Wycliffe Raamatunkääntäjien kumppanijärjestö, koulutti opettajia työskentelmään uudella tavalla. Yangmo Bhote on yksi näistä koulutetuista opettajista. Koulutuksen jälkeen opettaja käytti näitä uusia toimintatapoja ja materiaaleja opettaessaan kaikkia oppiaineita.
“Ensin se oli minulle hyvin vaikeaa opettaa niin, sillä sellaista opetusperinnettä ei ole ollut kylässämme”, sanoo Yangmo. Matematiikan opettaminen oli hänen mukaansa vaikeampaa kuin muiden aineiden.
Nyt Popti Vanjyangin esikoulaiset ovat muuttuneet paljon äidinkieleen perustuvan opetuksen ja muuttuneiden opetusmenetelmien kautta. He osaavat ratkaista yksinkertaisia matemaattisia tehtäviä käyttäen tikkuja, pikkukiviä ja laskemalla sormillaan.
Uudet opetusmateriaalit ja -menetelmät eivät ole vain helpottaneet oppimisprosessia, vaan sitä kautta myös lasten kyky ajatella ja luovuus ovat kehittyneet.
“Olen nähnyt oppilaiden kyseenalaistavan ja esittävän omia kysymyksiään”, sanoo Yangmu.
Äidinkieleen perustuvan opetuksen toimintatavat ja materiaalit ovat vaikuttaneet positiivisesti lasten koulutukseen ja tehneet siitä laadukkaampaa.
Teksti on osa Nelhos-järjestön raportointia.
