Pääsimme monien vaiheiden jälkeen palaamaan Suomeen viime kuussa. Matkustimme Australian läpi ja jouduimme hankkimaan koneen vaihtoa varten erityisviisumit. Vain viikkoa ennen lähtöä saimme tiedon, että miehelleni ja yhdelle lapsistamme ei myönnetä viisumia, vaikka me muut saimme ne. Aloitimme viisumihakemusprosessin uudestaan. Edellisten hakemusten käsittely oli kestänyt yli viikon, joten aloimme jo epäillä ettei uusia hakemuksia ehditä käsitellä ennen meidän lähtöpäivää. Rukoilimme asian puolesta ja monet ystävistämmekin rukoilivat eri puolilla maailmaa. Koimme ihmeellisen rukousvastauksen ja saimme viisumit muutamassa tunnissa.
Pääsimme matkaan suunnitellusti ja lensimme järjestömme pienkoneella pääkaupunkiin, Port Moresbyyn, päivää ennen kansainvälistä lentoa. Majoituimme vierastalossa ja illalla saimme tiedon, että yöllä pääkaupungissa alkaisi poikkeustila koronan vuoksi ja ainakin kaikki kotimaanlennot on peruttu seuraavasta aamusta alkaen. Meillä ei ollut varmuutta miten kansainvälisten lentojen kanssa käy ja miten pääsemme matkustamaan lentokentälle aamulle. Näytti siltä, että saattaisimme jäädä jumiin pääkaupunkiin. Rukoilimme asiaa ja moni ystävämme rukoili jälleen puolestamme. Nukuimme yön ihmeellisen hyvin ja aamulla pääsimme ilman ongelmia matkaan. Saimme taas kerran kokea rukouksen voiman. Pääsimme lopulta hyvin Suomeen asti, ilman suurempia mutkia matkalla.
Jotenkin tuo matkaan valmistautuminen ja matkan teko oli meille tärkeä muistutus Jumalan huolenpidosta. Kun saamme jonkin esteen tai vaikean asian elämäämme, niin kuinka suhtaudumme siihen ja mitä teemme? Vaivummeko epätoivoon vai käännämmekö katseen Jeesukseen ja rukoillen etsimme häneltä vastausta? Aina emme saa haluamaamme vastausta, mutta aina Jumala kuulee rukoukset ja pitää meistä huolen. Tällä hetkellä meidän perheemme elää monen epävarmuustekijän kanssa Suomessa, meillä ei ole kotia, meillä ei ole tietoa siitä, kuinka kauan joudumme olemaan Suomessa ja moni muukin käytännön asia odottaa vastausta. Luotamme kuitenkin Jumalan hyvään suunnitelmaan. Jumala ei ole luvannut meille helppoa elämää, mutta hän on aina luvannut olla meidän kanssamme, kun kuljemme rukoillen.
Kaisan Matkassa -blogissa seurataan kuukausittain lähetystyössä mukana olevan Kaisan elämää.
