Käännöskonsultti on merkittävässä roolissa raamatunkäännöstyössä. Konsultti huolehtii erityisesti siitä, että käännös vastaa alkuperäisen tekstin merkitystä. Tärkeää on myös varmistaa käännetyn tekstin kielen luontevuus ja ymmärrettävyys. Seuraavassa kaksi raamatunkäännöstyön ammattilaista, Robert Bugenhagen ja Teija Greed, kertovat omista kokemuksistaan käännöskonsultoinnin parissa.
Miten kiinnostuit raamatunkäännöstyöstä?
Robert: Raamatun lukeminen omalla kielelläni oli hyvin tärkeä tekijä uskoon tulemisessani, ja olen kokenut paljon siunausta sen jälkeen. Jos minun olisi pitänyt lukea Raamattua jollakin muulla kielellä, en varmasti olisi koskaan alkanut lukea sitä. Ajattelin, että ehkä minun pitäisi välittää sama siunaus jollekin toiselle ihmisryhmälle ja antaa heille mahdollisuus lukea Jumalan sanaa omalla kielellään.
Teija: Opiskeluaikanani luin Papua-Uudessa-Guineassa raamatunkäännöstyössä mukana olevan Katri Linnasalon haastattelun. Se innosti ja inspiroi, koska opiskelin silloin kieliä ja olin kokenut Jumalan kutsua lähetystyöhön. Raamatunkäännöstyö yhdistää Raamatun sanoman ja kielet – mikä sen parempaa!
Millaisten vaiheiden kautta olet tullut käännöskonsultiksi?
Robert: Suurimman osan niistä monista vuosista, jolloin olimme vaimoni Salmen kanssa Papua-Uudessa-Guineassa, keskityimme eksegeettiseen työhön kolmessa kielihankkeessa. Tutkimme käännettävän tekstin merkityksiä Raamatun kielten ja kulttuurien tutkimuksen valossa.
Minulle avautui mahdollisuus lähteä Salmen kanssa Australiaan jatkamaan opintojani, joista valmistuin kielitieteen tohtoriksi. Koska minulla oli jo paljon omakohtaista käännös- ja konsultointikokemusta, järjestömme johto ehdotti, että hankkisin myös käännöskonsultin pätevyyden.
Saatuamme työmme päätökseen Papua-Uudella-Guinealla, asetuimme Suomeen, ja aloin auttaa raamatunkäännöstyössä Venäjän vähemmistökielten parissa. Aluksi keskityin enemmän kielitieteeseen, mutta koska käännöskonsultteja tarvittiin enemmän, siirryin käännöstyön konsultoinnin puolelle.
Nyt olen eläkkeellä, mutta jatkan edelleen vapaaehtoistyönä käännöskonsultointia muutamissa projekteissa (ersän kieli, suulliset raamatunkertomukset karjalan kielellä, eräs Kaukasuksen alueen kieli).
Teija: Olin mukana käännösprojektissa eksegeettisenä neuvonantajana usean vuoden ajan. Kokemusta saatuani minulle ehdotettiin koulutusta käännöskonsultiksi. Kokeneen käännöskonsultin mentoroimana koulutus kesti pari-kolme vuotta työn ohessa. Se sisälsi omatoimiopiskelua ja käytännön harjoittelua käännösprojekteissa kokeneiden käännöskonsulttien johdolla. Tähän mennessä olen ollut konsulttina mukana 12 kieliprojektissa. Parhaillaan olen mukana neljässä projektissa (kahdessa tunguusi- ja yhdessä suomalaisugrilaisessa ja yhdessä turkinsukuisessa kielessä).
Mikä käännöskonsultin rooli on raamatunkäännösprojektissa?
Robert: Käännöskonsultin tehtävänä on auttaa varmistamaan käännöksen laatu. Käännöksen on vastattava tarkasti alkuperäisen tekstin merkitystä. Käännöskonsultti on usein ensimmäinen henkilö, jonka puoleen kääntäjät kääntyvät saadakseen vastauksia kysymyksiinsä. Kielen on kuulostettava luonnolliselta ja heijastettava sitä, miten hyvät puhujat yleensä puhuvat ja keskustelevat asioista. Käännöksen on oltava myös helposti ymmärrettävää.
Teija: Käännöskonsultti tekee tärkeää työtä paikallisten tiimien tukena. Käännöskonsultin erityisalueena ovat Raamatun tekstiin ja tulkintaan liittyvät kysymykset, ja hänen vastuullaan on hyväksyä käännös julkaistavaksi. Käännöskonsultti osallistuu kokonaisten raamatunkirjojen tarkastamisen lisäksi myös projekteihin, joissa tiimit työstävät etenkin pienille kansoille kuunneltavia raamatunkertomuksia, jotka sisältävät Raamatun ydinsanoman. Näitä voi kuunnella mobiilisovelluksen tai audiosoittimien avulla, ja ne ovat tärkeä työväline seurakunnissa Raamatun sanoman välittämisessä.
Millainen on mieleenpainuvin kokemuksesi tai oivalluksesi työssäsi käännöskonsulttina?
Robert: Äskettäisen konsultaation aikana tarkistimme Markuksen evankeliumin 8. luvun jakeen 38: ”Joka tämän uskottoman ja syntisen sukupolven keskellä häpeää minua ja minun sanojani, sitä on Ihmisen Poika häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa.”
Käännös välitti toisenlaisen merkityksen: ”Jos joku tämän uskottoman ja syntisen sukupolven keskellä elävä (kokee) häpeää (itseään syntiensä tähden) minun ja sanojeni vuoksi, sitä Ihmisen Poika on häpeävä…
Asiaa selvitellessä kävi ilmi, että kääntäjä oli ymmärtänyt asian siten, että kyseessä olisi henkilö, joka tuntee häpeää Jeesuksen edessä, koska hän ei ole elänyt Jeesuksen opetuksen mukaan. Tekstissä puhutaan kuitenkin ihmisestä, jolla olisi halu seurata Jeesusta ja Hänen opetustaan, mutta joka ei uskalla tai kehtaa tunnustaa tätä kanssaihmistensä keskuudessa. Väärinymmärryksen taustalla voi olla kääntäjän oma uskonnollinen tai kulttuurillinen käsitys täydellisyyttä vaativasta Jumalasta. Myös koska kääntäjä ei ole kristitty, ja elää ympäristössä, joka suhtautuu vihamielisesti kristinuskoon, hänen oli vaikea ymmärtää, miltä kristittynä eläminen tuntuisi hänen ympäristössään.
Teija: Käännöstyössähän työskennellään kahden kielen välillä: Raamatun alkukielen ja käännöskielen. Kummallakin kielellä on omat tapansa ilmaista, miten esim. kertovassa tekstissä kuljetetaan juonta eteenpäin tietyillä verbinmuodoilla tai kuinka siinä toimivat henkilöt näytetään esim. heidän nimiään käyttäen, pelkillä pronomineilla tai jopa ilman mitään viittausta, jos toimiva henkilö ymmärretään kontekstista.
Koska käännöskonsultti tuntee alkutekstin kerrontametodit, hän voi tehdä myös käännöskieleen liittyviä kysymyksiä varmistaen sen, ettei käännös seuraa liian sananmukaisesti alkutekstiä vaan ilmaisee sekä tapahtumat että toimivat henkilöt niin, että kerrontaa on helppo seurata. Esim. jos hepreassa on pronomini, käännöksessä saatetaankin tarvita selkeä erisnimi näyttämään, kuka toimii.
Käännöskonsultti keskustelee tiimin kanssa mm. keskeisistä avaintermeistä ja siitä, miten alkutekstien erisnimet ilmaistaan käännöskielessä. Jos esim. erisnimet on otettu alueella yleisessä käytössä olevasta suuremmasta kielestä ja ne eivät oikein istu käännöskieleen, käännös saattaa kuulostaa vieraalta ja luotaantyöntävältä. On tärkeää toimia niin, että äidinkieliset puhujat, siis käännöksen tulevat käyttäjät, kokevat käännöksen omakseen.
Täältä voit lukea lisää siitä, mitä kaikkea käännöskonsultilta vaaditaan, jotta käännöksen sisältö vastaa alkutekstiä ja on helposti ymmärrettävää.
Toimittanut: Anne Parhiala