Äidinkielinen esikoulu on vakuuttanut Temba Bhoten, Sankhuwasabhan piirin maaseudun kylien asioita hoitavan virkamiehen (President of Bhotkhola Rural Municipality) ja alueen sihteerin Dawa Laman.
“Ensin nepalilainen NELHOS -järjestö (Nepal Lhomi Society) aloitti aikuisten lukutaitokursseilla lhomien keskuudessa. Kurssit olivat hyvin menestyksekkäitä ja nuoretkin saivat osallistua”, Bhote kertoo. Äidinkielisen esikoulun tarve huomattiin nopeasti. Työ, terveys ja halu päästä pois eristäytyneestä kylästä ovat merkittäviä syitä muuttoliikkeeseen, mutta ihmisiä muuttaa pois syrjäiseltä alueelta myös paremman koulutuksen toivossa. Tämän takia koulutukseen tulee panostaa jo esikoulusta alkaen.
Äidinkielisessä esikoulussa opitaan muun muassa lukemaan omalla äidinkielellä sekä hieman nepalia ja englantia, mikä helpottaa oppimista jatkossa. Oppimistuloksissa on huomattu eroja esikoulun käyneiden lasten ja niiden lasten, jotka eivät ole käyneet esikoulua, välillä. “Näyttää siltä, että lapset ovat esikoulun myötä motivoituneita ja itsevarmoja. Vastaava projekti olisi hyvä olla muissakin kieliyhteisöissä”, Lama toteaa.
Koska lapset ovat innostuneet koulunkäynnistä, innostavat he toisiakin. “Esikoululaiset ovat itse kertoneet toisille lapsille esikoulusta”, viranomaiset sanovat. Muiden kuullessa esikoululaisten oppimista asioista, peleistä ja leikeistä haluavat hekin mukaan esikouluun. Rakkaus, välittäminen ja tasa-arvo keskeisenä osana opetusta on inspiroinut, ei vain lapsia, vaan myös virkamiehiä.
Bhote ja Lama näkevät erityisesti opettajien koulutuksen tärkeänä äidinkieliselle esikoululle ja lasten oppimiselle. Vielä ei tosin ole ketään, kuka vastaisi opettajien lisäkoulutuksesta. “Keskustelemme jatkosta rehtorien kanssa”, viranomaiset lupaavat. Halu, kiinnostus ja aito ymmärrys äidinkielen merkityksestä oppimiselle on jo kuitenkin havaittavissa. Äidinkielisen esikoulun oppilaiden oma innostus ja hyvät oppimistulokset innostavat panostamaan koulutukseen. Lhominkielinen esikoulu saa Bhotelta ja Lamalta kiitoksen.
Teksti: Milka Myllynen
Kuvat: Nangsha Lhomi
Artikkeli on julkaistu myös Sanalla sanoen -lehden kesän 2020 numerossa.
