Kertomus muutoksesta ja anteliaisuudesta
Tawan ja Jum ovat Thaimaan itäisen lawakansan yhteisössä asuva pariskunta, jonka tie on vienyt epäoikeudenmukaisesta vankeustuomiosta raamatunkäännösprojektiin heidän omalla kielellään. He ovat kokeneet Jumalan elämää muuttavan anteliaisuuden omalla kohdallaan. Yhdessä Thaimaan Wycliffen ja muiden raamatunkerrontaprojektissa itälawalaisten parissa olevien kanssa Jumala on käyttänyt heitä käynnistämään antamisen ja myötätunnon ketjun yhteisössään ja myös kauempana.
Tawanin matka Kristusta kohti alkoi vuosia aikaisemmin, kun hän joutui vaaralliseen tilanteeseen, johon liittyi huumeiden salakuljetusta. Väärin perustein syytettynä ja tuomittuna 33 vuodeksi vankeuteen Tawan joutui kestämään käsittämättömiä vaikeuksia. Hän uskonsa kasvoi silti synkimpinäkin aikoina. Ulkomaiset kirjeenvaihtotoverit, jotka olivat omistautuneet vankilatyölle, osoittivat hänelle myötätunnon ja epäitsekkyyden voiman. Nähdessään, miten etäällä oleva iäkäs nainen välitti hänestä, Tawan oli syvästi liikuttunut ja päätti omaksua kristinuskon.
Vankilassa Tawanin uusi usko alkoi itää. Hänestä tuli toivon lähde toisille vangeille, hän johti jumalanpalveluksia ja antoi hengellistä apua elinkautisvangeille. Kristinuskon myönteinen vaikutus vankeihin kiinnitti vanginvartijoiden huomion. Vangeille annettiin soittimia ja muuta tarvittavaa, mikä johti mukaansatempaaviin jumalanpalveluksiin ja siihen, että kristityt vangit sijoitettiin yhteen heidän innokkaan laulamisensa takia.
Seitsemäntoista vuoden jälkeen Tawan vapautettiin yllättäen ja hän ryhtyi etsimään vaimoaan Jumia, joka oli myös ollut vankilassa. Tawanin muuttuminen holtittomasta nuoresta miehestä uskolliseksi aviomieheksi ja isäksi sai Juminkin omaksumaan kristinuskon. Vaikka he kohtasivat vapautumisensa jälkeen haasteita, jaettu usko ja uusi elämän tarkoitus auttoi heitä rakentamaan uudestaan yhteisen elämänsä.
Eläessään uskoaan todeksi Tawan ja Juman kokivat muitten kyläläisten vastustusta, koska nämä olivat animisteja. Jotkut koettivat jopa kaapata heidän maansa käyttäen hyväkseen Thaimaan lainsäädännön monimutkaisuuksia. Tawanin ja Jumin järkkymätön ystävällisyys, anteliaisuus ja rauhallinen käytös alkoi muuttaa asenteita. Heidän jokavuotinen joulujuhlansa, johon toivotettiin tervetulleeksi satoja yhteisön jäseniä, toimi siltana heidän uskonsa ja kyläläisten välillä.
Tawanin ja Jumin vaiheet osoittavat, että antamisen ketju voi läpäistä synkimmätkin olosuhteet. Antamisen ketju jatkuu itälawalaisessa yhteisössä. Tawanin ja Jumin ystävällisyyden osoitukset vaikuttivat heidän naapureidensa elämään ja muuttivat vähitellen asenteita kristinuskoa kohtaan. Lawan kielen säilyttäminen ja toivo herätyksestä lawakansan parissa ovat osa tätä muutosta. Vaikka haasteita on edelleen, Tawan ja Jumin luottamus Jumalaan pysyy lujana.
Erään juhlan aikana Tawan puhui kokoontuneille lawalaisille kiitollisuudella ja nöyryydellä. Hän kertoi, kuinka ystävällisyyden ja anteliaisuuden osoitukset olivat muuttaneet heidän elämänsä. Tawanin sanat herättivät ihmisissä halun toteuttaa taas antamisen ketjua. Kuultiin kertomuksia naapureista, jotka auttoivat toisiaan, tuntemattomista ihmisistä ojentamassa auttavan kätensä ja itälawalaisten yhteisöstä tukemassa yhdessä apua tarvitsevia. He ovat omaksuneet anteliaisuuden kulttuurin ymmärtäen, että siihen kuuluu muutakin kuin aineellinen omaisuus. Ajan, rakkauden ja myötätunnon antaminen voi synnyttää ketjureaktion, joka muuttaa ihmisten elämän ja edistää keskinäistä yhteenkuuluvuutta.
Kun muut näkivät omakohtaisesti itälawalaisten anteliaisuuden vaikutuksen, naapuriyhteisöihin suuntautuvat ystävälliset teot inspiroivat heitäkin osallistumaan antamisen ketjuun. Muutamat Thaimaan Wycliffen kumppanijärjestön raamatunkääntäjät päättivät osallistua lawayhteisön kehittämisaloitteisiin. He tarjosivat tukea lawan kielen säilyttämiseen, järjestivät lapsille suunnattua oppimateriaalia ja edistivät kestävää maataloutta.
Tawanin ja Jumin tarina on osoitus Jumalan sanan pelastavasta ja anteliaisuuden muuttavasta voimasta. Antamisen ketju itälawalaisten yhteisössä muistuttaa siitä, että anteliaat teot voivat murtaa muureja, parantaa haavoja ja luoda pysyvää muutosta. Se rohkaisee meitä näkemään itseämme pitemmälle ja omaksumaan runsauden ajattelutavan. Silloin huomaamme, että kun annamme, emme vain auta muita vaan myös rikastutamme omaa elämäämme.
Lähde: Wycliffe Global Alliance
Käännös: Riitta Bonny
