Kuva: Jouni Mäkelä

“Oikeus oppia omalla kielellä ei ole maailmassa itsestäänselvyys”, kasvatustieteiden tohtori ja Pipliaseuran lukutaitotyön johtaja Kimmo Kosonen toteaa.

Suomen valtion kehitysyhteistyön määrärahoista myönnettiin tukea Wycliffe Raamatunkääntäjien yhdessä paikallisten yhteistyökumppaniensa kanssa toteuttamille äidinkielisen oppimisen hankkeille Etiopiassa ja Nepalissa. Näistä kaksi on jatkuvaa hanketta, äidinkielinen esikoulu konsojen ja alejen parissa Etiopiassa ja Nepalissa lhomi-vähemmistökansan parissa jatkuva äidinkielinen perusopetus. 

Uutena hanketukea myönnettiin lukutaidon oppimiseen omalla äidinkielellä Lounais-Etiopian Kafa-vyöhykkeen naojen, kafojen ja tsaarojen parissa tehtävään työhön. Hankkeissa on 15 %:n omarahoitusosuus.

– Äidinkieli on erityisen tärkeä koulunkäynnin alkuvaiheessa, sillä se tarjoaa välineen ajattelun kehittymiselle. Vahva äidinkieli myös tukee kaikkea muuta oppimista. Kerran lukemaan opittuaan ihminen voi siirtää lukutaitonsa toisiin ymmärtämiinsä kieliin. Kielivähemmistöille koulutuksen pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla toimiva kaksi- tai monikielisyys, sillä globalisoituvassa maailmassa ei enää pärjää pelkästään pienen vähemmistökielen taidolla, Kimmo Kosonen selventää. 

Vahvistusta itsetunnolle

– Äidinkielisen opetuksen seurauksena myös vähemmistökieliä puhuvien itsetunnon on todettu paranevan. Kun oppilaiden äidinkieltä käytetään opetuskielenä vanhemmat osallistuvat usein aktiivisemmin lastensa koulutukseen kuin jos käytetään kieltä, jota vanhemmat eivät osaa tai osaavat vain huonosti, Kosonen havainnollistaa.

– Monessa maassa on se tilanne, että valtaeliitti puhuu eri kieltä kuin kansan enemmistö. Päättäjät eivät aina ymmärrä, miten paljon vaikeampaa on yläkoulussa tai myöhemmissä opinnoissa oppia mitään, jos ei osaa ensin omaa äidinkieltään hyvin ja opi perusasioita sillä. Tämä kaikki perusta luodaan alkeisopetuksessa, esikoulussa ja perusasteen alemmilla tasoilla, Kosonen painottaa.

Parempaa kohti

– Monissa Aasian ja Afrikan maissa nykytilanne on parempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Kieli- ja koulutuspolitiikka on muuttunut. Silti maissa, joissa äidinkieliselle opetukselle ja monikieliselle koulutukselle on tukea, koulutuksen käytännön järjestäminen on usein puutteellista. Kymmeniä, ellei satoja pienimuotoisia pilottihankkeita toteutetaan parissakymmenessä maassa. Tulokset ovat olleet hyviä. Wycliffen tukemat hankkeet Etiopiassa ja Nepalissa varmaan kuuluvat tähän ryhmään, Kosonen vahvistaa.

Teksti: Anne Parhiala