Ronit Maoz auttaa raamatunkääntäjiä ymmärtämään tekstien suhdetta maahan, josta ne kertovat.
On lokakuun lopun syksyinen päivä. Olen tullut Tampereen Teopolikselle osallistumaan ”Raamatun maa, luonto ja kasvit” -työpajaan ja tapaamaan työpajan pitäjää, israelilaista Ronit Maozia. Maoz on Suomessa Jerusalemin Raamattukodin kutsumana ja vierailee seurakunnissa puhumassa. Tänään Maozin kuulijoina ei kuitenkaan ole seurakuntalaisia vaan raamatunkäännöstyön ammattilaisia useasta eri järjestöstä.
Ronit Maoz on taustaltaan biologian ja heprean kielen opettaja, joka aiemmin toimi oppaana Neot Kedumimin Raamattupuistossa.
– Rakastin työtäni, Maoz kertoo. Sain opastaa puistossa kävijöitä ymmärtämään Raamatun tekstien yhteyttä siihen ympäristöön, josta tekstit kertovat.
– Noin 18 vuotta sitten puistoon tuli ryhmä raamatunkääntäjiä. Tuolloin tapasin Mirjan ja Halvorin [Ronning, Jerusalemin Raamattukodin perustajat]. Näin ystävyyssuhde heidän kanssaan alkoi.
Jerusalemin Raamattukodin missiona on valmentaa äidinkielisiä raamatunkääntäjiä erityisesti Vanhan testamentin kääntämisessä tarvittavissa taidoissa. Kääntäjiä eri puolilta maailmaa saapuu muutaman kuukauden mittaisille koulutusjaksoille, joita Raamattukoti järjestää yhdessä Jerusalemin Heprealaisen Yliopiston kanssa.
Maoz kertoo, että kun hänen työnsä Raamattupuistossa päättyi, hän otti yhteyttä Mirja ja Halvor Ronningiin.
– Sanoin, että haluaisin jatkaa työtä heidän kanssaan. Jokin veti minua näiden raamatunkääntäjien puoleen. Näin, että he olivat aidosti kiinnostuneita ymmärtämään Raamatun tekstejä, ja se kosketti minua.
Teopoliksen koulutuspäivässä Maoz johdattaa suomalaisia käännöskonsultteja huomioimaan, miten maantiede vaikutti kulkureitteihin ja sitä kautta Raamatun tapahtumiin, kuinka ilmasto ja vuodenajat vaikuttavat kasvillisuuteen ja ruuan saantiin, ja miten eri kasvien käyttö vaikuttaa niihin mielikuviin, joita alkukielen sanat kuulijoissa synnyttävät. Miksi Abraham kulki valitsemaansa reittiä? Voisivatko israelilaiset luottaa, että Jahve (”Herra”) olisi myös maanviljelyn Jumala eikä vain paimentolaisten Jumala, vai pitäisikö heidän palvoa myös Baalia? Minkälainen on se ”kanto”, josta nousee Iisain ”verso” (Jes. 11:1) ja mitä mielikuvia ne alkuperäisissä lukijoissa synnyttivät?
Mikä Maozin oma suhde Raamatun maahan on?
– Kun olin nuori, israelilaiset ikätoverini osallistuivat nuorisoliikkeisiin ja matkustelivat paljon. Itse vietin nuo formatiiviset vuoteni Kanadassa, ja palattuani Israeliin koin jääneeni jostakin paitsi. Miksi Mooses ei mennyt Kanaanin sijaan Kanadaan, se olisi ollut paljon helpompaa! Mutta, vakavasti puhuen, kun olin suorittanut lukion ja asepalveluksen, aloin matkustella ympäri Israelia. Rakastuin maahan, sen kulttuuriin ja kirjallisuuteen, ja tämä rakkaus on vetänyt minua puoleensa jo puolen vuosisadan ajan.
– Suhteeni maahan on hyvin henkilökohtainen. Lapseni ovat kasvaneet maassa, ja toivon, että lapsenlapseni saavat kasvaa siellä. Israel on minulle koti, oma kulttuuri, maa jossa voin puhua omaa kieltäni.
Maozin vieraillessa Suomessa Hamasin suuresta terrori-iskusta on kulunut jo yli vuosi, ja sota Gazassa ja Libanonin rajalla jatkuu. Miten turvattomalta elämä kotimaassa Maozista tuntuu?
– Sota vaikuttaa toki elämään, mutta kummallista kyllä tunnen oloni turvalliseksi. En itse asu alueella, johon iskut pääasiassa kohdistuvat, eikä läheisiäni onneksi ole menehtynyt konfliktissa. Mutta Israel on pieni maa, ja kaikilla on sukulaisia, ystäviä tai naapureita, jotka ovat joutuneet kärsimään. Yritämme kuitenkin elää normaalisti. Käymme töissä, ostoksilla, ystävien luona, piknikeillä.
– Täällä Suomessa minulla on ollut ilo tavata empaattisia ihmisiä, jotka haluavat jakaa kokemamme tuskan.
Maoz tuntee Vanhan testamentin läpikotaisin ja on aivan selvästi perehtynyt myös Uuden testamentin teksteihin.
Mitä Raamatun tekstit hänelle henkilökohtaisesti merkitsevät?
– Teksti puhuu minulle. En usko, että on olemassa mitään muuta kirjaa, joka ilmaisee ajatuksia samoin kuin Raamattu ja jossa olisi samanlainen uskon ja tunteiden kirjo.
Vanha testamentti – Heprealainen Raamattu, Tanakh – on läpikotaisin juutalainen tekstikokoelma, uskonnollisesti ja kulttuurisesti. Miten Maoz suhtautuu siihen, että kristityt kääntävät sitä eri kielille omia tarkoitusperiään varten?
– Se on minusta hienoa! Tunnetun juutalaisen sanonnan mukaan Raamatulla on seitsemätkymmenet kasvot. Ei ole vain yhtä tapaa tulkita tekstiä. Minulle sopii hyvin se, miten kristityt tulkitsevat Heprealaista Raamattua. Monessa tapauksessa olen heidän kanssaan samaa mieltä. Uudessa testamentissa esimerkiksi siteerataan Jesajan kirjaa: “Kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon”. Jesaja kirjoitti oman aikansa ongelmista, assyrialaisista, ja profetoi toivoa. Uusi testamentti puhuu Jeesuksesta, ja hyvä niin.
Vieraillessani suomalaisissa seurakunnissa olen lukenut ääneen Psalmia 126, joka puhuu vangittujen paluusta [yksi jakeen 126:1 mahdollinen tulkinta, toim. huom.] Minulle on vain yksi tapa kokea tämä teksti nykyhetkessä, vaikka tiedän, että kirjoittaja tarkoitti paluuta Babylonista. Raamatun tekstit puhuvat uudestaan jokaiselle sukupolvelle.
Teksti: Hannu Sorsamo
