Wycliffe Slovakia

Osa raporttisarjaa, joka käsittelee kriisin vaikutuksia Wycliffe Global Alliancen jäsenjärjestöihin Ukrainan rajavaltioissa ja sitä, miten ne vastaavat haasteisiin.

Päälle vyöryvän pakolaiskriisin keskellä Wycliffen pieni organisaatio Slovakiassa on löytämässä roolinsa verkostoituessaan paikallisten seurakuntien ja järjestöjen kanssa.

Maaliskuun 13. päivästä lähtien Slovakiaan on saapunut 204 000 ukrainalaista pakolaista. Monelle heistä tämä on ensimmäinen pysähdys matkalla vielä lännemmäksi Eurooppaan. Näin ollen slovakialaisten haasteena ei ole ainoastaan vastata heidän valtaviin tarpeisiinsa, vaan myös pitää jono liikkeessä.

Jaroslav Tomašovský

Jaroslav Tomasovsky, Wycliffe Slovakian johtaja, kertoo, että ensimmäisessä pakolaisaallossa oli enimmäkseen ukrainalaisia, jotka tulivat asumaan sellaisten ystäviensä ja sukulaistensa luokse, jotka asuvat tai työskentelevät Slovakiassa tai jossain muussa maassa. Nyt toisessa aallossa tulee ihmisiä, joilla ei ole mitään yhteyksiä eikä ajatusta siitä, mihin mennä. Kahden päivän aikana, ennen tämän artikkelin julkaisua, maahan tuli 28 000 uutta pakolaista.

”Ajatuksenamme on auttaa heitä jatkamaan matkaansa, koska uusia on tulossa”, Jaro sanoo. ”Emme halua, että tänne syntyy ruuhkaa.”

Monet tämän toisen aallon pakolaiset olivat ensin paenneet kotiseudultaan ja menneet Zakarpatskaan, Ukrainan lounaisosaan, jonka rajan takana ovat Slovakia ja Unkari. Venäjän hyökkäyksen edetessä ja ruuan sekä muiden tarvikkeiden vähetessä monet joutuvat lähtemään jälleen liikkeelle tuon alueen asukkaiden mukana. Tällä kertaa he siirtyvät Slovakiaan tai Unkariin.

”He eivät tiedä, minne mennä”, Jaro sanoi. ”He ovat juuri menettäneet kotinsa ja kaiken muun. He ovat kuin Job. Yhdessä päivässä he ovat menettäneet kaiken.”

Suurin osa matkustaa junalla niin lähelle länsirajaa kuin mahdollista. Sieltä he yrittävät jatkaa millä tahansa kulkuneuvolla – autolla, bussilla, kävelemällä – päästäkseen rajalle. Kun he ovat saaneet luvan siirtyä Slovakiaan, slovakit menevät heitä vastaan.

”Meillä on ihmisiä, jotka vievät heidät kirkoille yöpymään ja antavat heille ruokaa ja majapaikan joksikin aikaa”, Jaro sanoi. ”Nyt työstämme järjestelmää näiden ihmisten auttamiseksi.”

Ensimmäinen pakolaisryhmä, jota Wycliffe Slovakian jäsenet auttoivat Levicessä, oli ryhmä nigerialaisia yliopisto-opiskelijoita, jotka pakenivat Harkovasta Ukrainasta. He olivat yötä ja jatkoivat sitten matkaansa Bratislavaan.

Pitkä muisti

“Eräs syy slovakkien auttamishaluun on se, että monet muistavat vielä vuoden 1968, kun Varsovan liiton armeijat kukistivat ”Prahan kevään” silloisessa Tšekkoslovakiassa. Tämä operaatio kesti vain pari päivää ja kylvi samalla kaksi vuosikymmentä myöhemmin tapahtuneen Neuvostoimperiumin hajoamisen siemenet”, Jaro kertoo.

”Vielä on paljon ihmisiä, kuten vanhempani, jotka muistavat tämän tapahtuman. Pystymme siis jollakin tavoin samaistumaan ukrainalaisten tunteisiin. Meidän tapauksessamme ei ollut sotaa. Kaikki tapahtui niin nopeasti ja äkillisesti, että meillä ei ollut aikaa valmistautua tai tehdä mitään, mutta tunnemme todellakin myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan. Yhteinen kokemus ja historia jotenkin yhdistävät meitä.”

Jaron vaimo, Saska, työskentelee Wycliffe Slovakian henkilöstöhallinnon assistenttina. He työskentelevät maan lounaisosassa Levice-nimisessä kaupungissa ja ovat ainoat kotimaan työntekijät: muut jäsenet työskentelevät raamatunkäännösprojekteissa ympäri maailmaa. Jarolla on Slovakiassa lukuisia seurakuntayhteyksiä, joista on paljon hyötyä kun hän koordinoi apua. Hän toimi yhdeksän vuoden ajan pastorina ja tuntee yliopistovuosiltaan monia muita eri kirkkokuntia edustavia slovakialaisia pastoreita.

”Olemme hyvin stressaantuneille ihmisille ikään kuin kanava tai käytävä (sekä järjestönä että maana), jossa he voivat rauhoittua ja saada aikaa ajatella”, hän sanoo. ”Sitten autamme heitä jatkamaan matkaansa ja löytämään pitkäaikaisemman oleskelupaikan, ehkä Tsekissä tai jossakin toisessa lännempänä sijaitsevassa maassa.”

Esirukoustarpeet

”Rukoukseni on, että tämä tuska toisi jotain todella hyvää Jumalan kunniaksi Jumalan valtakuntaan”, Jaro sanoo. ”Että hänen lapsensa yhdistyisivät työskentelemään läheisemmin.”

Hän pyysi rukoilemaan erityisesti näiden asioiden puolesta:

  • Traumoista paraneminen: ”Me täällä Slovakian Wycliffellä yritämme käyttää voimavaramme seurakuntien auttamiseen. Eräs työntekijämme tekee työtä Raamatun käytön konsulttina (Slovakian ulkopuolella). Hän on saanut monipuolisen koulutuksen siihen, kuinka Raamatusta saatavaa apua käytetään muun muassa traumoista paranemiseen. Me olemme yhteydessä häneen ja yritämme auttaa seurakuntia täällä Slovakiassa välittämään hänen tietonsa ja taitonsa kautta keinoja auttaa tänne tulevia haavoittuneita ja traumatisoituneita. Olemme ajatelleet, että hän voisi opettaa kiinnostuneita verkkokurssin kautta. Rukoile suunnittelemamme verkkotyöpajan puolesta – että kurssista tulisi toimiva, että se saavuttaisi mahdollisimman monet  ja voisimme näin tarjota työpajaa myös muille.
  • Kielenopiskelu: ”Sain Saksan Wycliffeltä materiaalia. He ovat valmistaneet seurakunnille materiaalia auttaakseen pakolaisia oppimaan saksaa. Me haluamme auttaa seurakuntia opettamaan slovakkia, jotta pakolaiset pystyvät kommunikoimaan. Tämä varmasti onnistuu, koska kielemme ovat sukulaiskieliä. Haluamme, että seurakunnat ovat valmistautuneet pakolaisia varten ja että heillä on jotakin, jota he osaavat tehdä itsekseen, ilman kieltenopettajia. Nämä materiaalit on suunniteltu sellaisiksi, että henkilö jolla ei ole slovakki toisena kielenä -opettajan koulutusta osaa opettaa jonkun puhumaan slovakkia. Siispä tällä hetkellä työskentelemme kovasti tämän eteen, jotta saamme sen käyttöön seurakunnissamme. Rukoile, että saamme tämän prosessin etenemään nopeasti, niin että materiaali olisi käytettävissä mahdollisimman pian.
  • Yhteistyön jatkuminen: ”Meillä on hyvät yhteydet toisiin Wycliffe-järjestöihin muissa maissa, kuten Puolassa, Romaniassa ja Unkarissa, ja jaamme toisillemme, mitä meillä jo on. Zsuzsa Zentai (Unkarin Wycliffen johtaja) suunnitteli pienen esittelykortin Raamattusovelluksesta ukrainaksi ja venäjäksi. Hän oli niin ystävällinen, että sanoi: ’Voin tehdä tämän teille muillekin wycliffeläisille.’ Niinpä lähetin hänelle logomme ja hän teki korttiin muutoksen meitä varten. Olen jakanut näitä kortteja jo kaikille seurakunnille Slovakiassa, jotta he voivat painattaa niitä itselleen ja käyttää niitä. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Voimme jakaa tehtäviämme.”

Teksti: Jim Killam, Wycliffe Global Alliance

Käännös: Sari Kaurala