Elämme jälkikristillisessä ajassa. Kristikunta on poissa ja länsimaisten kirkkojen toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti, mutta sisäänrakennetut käsityksemme – mielenmallit – seurakunnan olemuksesta eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Kristikunnan aikakaudella kirkko kykeni tavoittamaan suurimman osan väestöstä ylittämättä merkittäviä kulttuurisia raja-aitoja. Kun ihmisellä oli aineellinen tai hengellinen hätä, hän tiesi saavansa apua kirkosta. Jälkikristillisessä kontekstissa seurakuntien on puolestaan ylitettävä merkittäviä kulttuurisia muureja viestiäkseen evankeliumin 2020-luvun suomalaiselle ymmärrettävällä tavalla.
Herätyskristillisyyden juuret ovat syvällä kulttuurissa, joka oli läpikotaisin kristinuskon kyllästämä. Kirkko opetti kansan lukemaan ja kirjoittamaan, oli läsnä syntymässä ja kuolemassa ja elämän jokaisessa käänteessä. Suomalaisen oli mahdotonta olla uskomatta Jumalaan, halusi hänen kanssaan olla tekemisissä tai ei. Herätysliikkeet ovat syntyneet yksilöiden ja yhteisöjen uskonnollisista murroskokemuksista, joissa he ovat tulleet tietoiseksi Jumalan todellisuudesta. Herätyskristillinen julistus muistutti Jumalasta, totuudesta, synnistä ja tuonpuoleisesta, kutsui ihmisiä asettamaan Jumalan elämän keskipisteeksi ja tekemään parannuksen. Herätyskristillisyys pyrki nimensä mukaisesti herättämään uinuvan uskon ihmisten sydämissä. Jälkikristillisessä kulttuurissa tätä uinuvaa uskoa ei enää ole ja tavoittaakseen tämän ajan ihmiset kirkkojen on muutettava lähestymistapaansa.
Lähetystyössä käytetään käsitettä kulttuurietäisyys, jolla arvioidaan, kuinka kaukana ihmisryhmä on merkityksellisestä vuorovaikutuksesta evankeliumin kanssa. Historia, uskonto, maailmankuva, kieli ja kulttuuri muodostavat erilaisia esteitä evankeliumin ymmärrettävälle viestinnälle. Kun evankeliumi puetaan ymmärrettävään muotoon vastaanottavan kulttuurin kielelle, sen täytyy edelleen haastaa kuulijaa radikaaliin muutokseen. Meidän on hyväksyttävä, että kaikki yrityksemme viestiä evankeliumia länsimaisessa kontekstissa ovat nyt kulttuurien välistä viestintää. Meidän on opittava katsomaan suomalaista kulttuuria lähetystyöntekijän silmin.
Henri Hermunen, lähetystyöntekijä, YWAM & The Legacy Project
Vieraskynä on julkaistu talven 2021 Sanalla sanoen -lehdessä.
Kuva: Sofia Vesalainen
