Kielen opettamista maahanmuuttajille
Kun seurakunnat ja yksittäiset ihmiset alkoivat pyytää Wycliffe Sveitsin ja Wycliffe Saksan jäseniltä apua, järjestöissä huomattiin, että heitä tarvittiin nyt kotimaassa. ”Päätimme, että haluamme olla seurakuntamme apuna kotimaassamme oman erityisosaamisemme – kielen opettamisen – kautta”, selittää Susanne Krüger, Saksan Wycliffen johtaja.
Kathrin Pope, kielenoppimisen ammattilainen ja Wycliffe Sveitsin jäsen, ja Silke Sauer, joka työskenteli 13 vuotta kielitieteen ammattilaisena ja kääntäjänä Tšadissa, aloittivat työstämään apukeinoja saksan opettamista varten. He rakensivat materiaalin kanadalaisen konsultti Greg Thomsonin kehittämän kielenoppimismetodin “The Growing Participator Approach” (GPA) ympärille. GPA:n erityisyys on se, että siinä kielen oppiminen nähdään (kieli)yhteisön jäseneksi kasvamisen kautta.
Viralliset kotouttamiskurssit ovat Saksan ja Sveitsin valtioiden tarjoamia ja niiden tarkoitus on auttaa uusia tulijoita oppimaan kieltä ja tutustuttaa heidät maan historiaan, kulttuuriin ja lakiin. Mutta monet pakolaiset eivät osaa lukea tai kirjoittaa latinalaisilla kirjaimilla, mikä tekee oppimisesta erityisen vaikeaa aloittelijoille. Huomioidakseen nämä ongelmat, GPA-metodi ohjaa opiskelijan kielen pariin antamalla ensin mahdollisuuden kuunnella ja vastata sitten nonverbaalisti, muuten kuin sanallisesti.
“Tämä metodi ei vaadi kirjoja. [Aluksi] ei opeteta lukemista tai kirjoittamista, mikä tuottaa tulosta nopeammin suullisissa kulttuureissa”, selittää Thomas Deusch, Wycliffe Sveitsin toiminnanjohtaja. “Idea ei ole korvata tai haastaa perinteisiä kursseja, vaan ennemminkin auttaa tulijaa ensimmäisissä askelissa oppia kieli ja kotoutua, ja auttaa erityisesti niitä, joille perinteiset kirjoihin perustuvat kurssit eivät sovellu”, Thomas kertoo.
Matkan tekoa yhdessä
Alunperin Saksan ja Sveitsin Wycliffe-järjestöt suunnittelivat tuottavansa vain materiaalia verkkoon, jotta jokaisella olisi mahdollisuus saada materiaali käyttöönsä ajasta ja paikasta riippumatta. Kuitenkin pian huomattiin, että myös lähiopetus oli tarpeen, joten Wycliffe Saksa järjesti viikon mittaisen seminaarin niille, jotka olivat kiinnostuneita saksan opettamisesta pakolaisille.
Silke Sauerin mukaan GPA on suunniteltu olemaan yhteinen kokemus opettajan ja oppilaan välillä. “Todellinen suhde rakentuu, kun opetatte tai opitte yhdessä…se on kuin yhteinen matka”, selittää Silke.
Irti pelosta
Seminaarien aikana Kathrin esittelee aktiviteetin, jota kutsutaan “Dirty Dozen” -nimellä. Kathrin halusi antaa saksankielisille osallistujille kokemuksen siitä, miltä saattaa tuntua oppia uusi kieli pakolaisena. Tuntia varten hän käytti sanoja Beninissä puhutusta waaman kielestä.
Kathrin opasti kolme vapaaehtoista katsomaan ja kuuntelemaan, mutta ei puhumaan aktiviteetin aikana. Kathrin nosti kynän ilmaan. “Sabawati daafa”, hän sanoi hitaasti ja selkeästi. Hän asetti kynän pöydälle ja nosti sen ylös uudelleen. “Sabawati daafa”, hän toisti.
Seuraavaksi Kathrin nosti kätensä ylös. “Noka”, hän sanoi. Hän nosti kätensä uudelleen ja toisti sanan. Hän kävi uudet sanat läpi muutaman kerran, kunnes ne tulivat vapaaehtoisille tutuiksi. Sitten hän pyysi heitä tunnistamaan joko kynän tai käden nostamalla sen ylös, kun hän sanoi sanan. Prosessi jatkui niin, että siihen lisättiin yksittäin uusia esineitä tai kehon osia, kunnes vapaaehtoiset pystyivät helposti tunnistamaan 12 termiä. Noin 10-15 minuutissa vapaaehtoiset olivat oppineet 12 sanaa. “Hyvin nopeasti sinulla on hieno rohkaiseva onnistumisen kokemus”, lisää Susanne.
Tavoitteena on auttaa pakolaisia unohtamaan estonsa ja saamaan itsevarmuutta oppimiseen pitämällä hauskaa. “Heitä ei pakoteta puhumaan kieltä, jota he eivät osaa. He voivat aloittaa hitaasti. He voivat katsella ja kuunnella, ja sitten vähä vähältä he pääsevät pelostaan irti”, kertoo Christiane Wenz, yksi kurssin osallistujista. Oppimisprosessin aikana opiskelija oppii satoja uusia sanoja, alkaa osallistumaan pieniin keskusteluihin, ymmärtää ja kertoo tarinoita ja lopulta kommunikoi natiivien puhujien kanssa.
Seurakuntia varustamassa
Wycliffe-järjestöt toivovat, että varustamalla seurakuntia opettamaan saksaa pakolaisille, voi syntyä syvempiä siteitä. Silke selittää: “Me haluamme vahvistaa seurakuntia käyttämään sitä, mitä heillä on… Tämä ystävyyteen perustuva toimintatapa avaa ovia minkälaiselle työlle tahansa, koska opetamme oppilaita kuin ystäviämme”
“Uskon todella, että tämä on Jumalalta”, Silke sanoo. “Hän tuo ihmisiä tänne. Toivottavasti seurakunnat eivät ohita tätä mahdollisuutta!”
Teksti: Becca Coon, suomentanut Milka Myllynen
Kuvat: Dale Peacock
Juttu on julkaistu alunperin Wycliffe.net 8/2016.
